vuosiloman pitämisestä säädetään vuosilomalaissa. Tämän lain mukaisesti vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä tietyissä puitteissa toisin. Lähtökohtana on, että vuosilomasta 24 arkipäivää on pidetään kesälomana lomakautena (eli 2.5. – 30.9.) ja muu osa lomasta on pidetään viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä (eli 1.10 – 30.4.)
Lähtökohtaisesti työantajan on annettava sekä kesäloma että talviloma yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osiin. Tällöinkin yhdenjaksoisena lomana on kuitenkin annettava vähintään 12 päivää. Lisäksi on säädetty, että mikäli loman antaminen lomakauden aikana aiheuttaa kausiluontoisessa työssä työnantajan toiminnalle olennaisia vaikeuksia, voidaan kesäloma antaa myös lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Käytännössä siis työnantajallasi on viimekätinen valta päättää milloin voit pitää vuosilomasi. Työantajan on kuitenkin ennen loman määräämistä kuultava työntekijää; toisin sanoen annettava työntekijälle mahdollisuus esittää toiveensa loman pitämisen ajankohdasta. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, on työnantajalla viimekädessä oikeus määrätä milloin loma pidetään. Tätä työnantajan määräysvaltaa rajoittavat kuitenkin yllä mainitut seikat. Työantajan on siis annettava työntekijän pitää lomansa kesälomakautena 24 arkipäivän osalta (eli 2.5.-30.9) ja tämän ylittävältä osalta ennen seuraavan lomakauden alkua (tästä osasta puhutaan yleensä talvilomana). Tästä voidaan poiketa lähinnä silloin, kun työ on kausiluontoista ja lomien pitämisestä lomakautena aiheutuisi työnantajan toiminnalle olennaisia vaikeuksia. Lisäksi työntekijälle on annettava mahdollisuus pitää sekä kesä- että talvilomansa yhtäjaksoisena. Loma voidaan kuitenkin pilkkoa useampaa osaan, jos tämä on työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Tällöin on muistettava, että lomaa on kuitenkin annettava yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän osalta.
Mitä tulee loman pitämiseen lomakauden ulkopuolella on säädetty, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman siirrosta lomakauden ulkopuolelle. Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman pilkkomisesta osiin 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä voivat siis myös sopia, että vain osa vuosilomasta pidetään muuna ajankohtana kuin lomakautena (eli 2.5.-30.9.).
Lisäksi työntekijän aloitteesta on mahdollista sopia, että 24 arkipäivää ylittävä osa vuosilomasta annetaan lyhennettynä työaikana. Tällöin työntekijän ja työnantajan on tehtävä sopimus asiasta kirjallisesti. Voi kuitenkin olla, että työsuhteeseesi soveltuva työehtosopimus sisältää laajemman mahdollisuuden sopia loman pitämisestä lyhennettynä työaikana.
Mainittakoon vielä, että työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa jo määräämäänsä lomaa yksipuolisesti. Jos työnantaja näin kuitenkin tekee, on hän velvollinen korvaamaan työntekijälle tästä aiheutuneen vahingon. Esimerkkinä tällaisista vahingoista voidaan mainita jo varatusta lomamatkasta aiheutuneet kulut.
Mikäli kaipaat tarkempaa tietoa asiaasi liittyen tai et ole esim. varma onko työnantajasi toiminut asianmukaisesti, voit olla yhteydessä lakimiespuhelimeen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
39 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
vuosiloman pitämisestä säädetään vuosilomalaissa. Tämän lain mukaisesti vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä tietyissä puitteissa toisin. Lähtökohtana on, että vuosilomasta 24 arkipäivää on pidetään kesälomana lomakautena (eli 2.5. – 30.9.) ja muu osa lomasta on pidetään viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä (eli 1.10 – 30.4.)
Lähtökohtaisesti työantajan on annettava sekä kesäloma että talviloma yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osiin. Tällöinkin yhdenjaksoisena lomana on kuitenkin annettava vähintään 12 päivää. Lisäksi on säädetty, että mikäli loman antaminen lomakauden aikana aiheuttaa kausiluontoisessa työssä työnantajan toiminnalle olennaisia vaikeuksia, voidaan kesäloma antaa myös lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Käytännössä siis työnantajallasi on viimekätinen valta päättää milloin voit pitää vuosilomasi. Työantajan on kuitenkin ennen loman määräämistä kuultava työntekijää; toisin sanoen annettava työntekijälle mahdollisuus esittää toiveensa loman pitämisen ajankohdasta. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, on työnantajalla viimekädessä oikeus määrätä milloin loma pidetään. Tätä työnantajan määräysvaltaa rajoittavat kuitenkin yllä mainitut seikat. Työantajan on siis annettava työntekijän pitää lomansa kesälomakautena 24 arkipäivän osalta (eli 2.5.-30.9) ja tämän ylittävältä osalta ennen seuraavan lomakauden alkua (tästä osasta puhutaan yleensä talvilomana). Tästä voidaan poiketa lähinnä silloin, kun työ on kausiluontoista ja lomien pitämisestä lomakautena aiheutuisi työnantajan toiminnalle olennaisia vaikeuksia. Lisäksi työntekijälle on annettava mahdollisuus pitää sekä kesä- että talvilomansa yhtäjaksoisena. Loma voidaan kuitenkin pilkkoa useampaa osaan, jos tämä on työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Tällöin on muistettava, että lomaa on kuitenkin annettava yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän osalta.
Mitä tulee loman pitämiseen lomakauden ulkopuolella on säädetty, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman siirrosta lomakauden ulkopuolelle. Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman pilkkomisesta osiin 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä voivat siis myös sopia, että vain osa vuosilomasta pidetään muuna ajankohtana kuin lomakautena (eli 2.5.-30.9.).
Lisäksi työntekijän aloitteesta on mahdollista sopia, että 24 arkipäivää ylittävä osa vuosilomasta annetaan lyhennettynä työaikana. Tällöin työntekijän ja työnantajan on tehtävä sopimus asiasta kirjallisesti. Voi kuitenkin olla, että työsuhteeseesi soveltuva työehtosopimus sisältää laajemman mahdollisuuden sopia loman pitämisestä lyhennettynä työaikana.
Mainittakoon vielä, että työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa jo määräämäänsä lomaa yksipuolisesti. Jos työnantaja näin kuitenkin tekee, on hän velvollinen korvaamaan työntekijälle tästä aiheutuneen vahingon. Esimerkkinä tällaisista vahingoista voidaan mainita jo varatusta lomamatkasta aiheutuneet kulut.
Mikäli kaipaat tarkempaa tietoa asiaasi liittyen tai et ole esim. varma onko työnantajasi toiminut asianmukaisesti, voit olla yhteydessä lakimiespuhelimeen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.