Työnantaja on ottanut kaikki oikeudet keksintöön ja keksintö on tuotantokäytössä. Työnantaja on saanut keksinnölle patentin. Pyysimme keksinnöstä ns kohtuulista korvausta ( pykälä 7) . Työnantaja ei määritellyt keksinnön arvoa mitenkään vaan totesi että aloitepalkkio ja pieni patenttilisä on sama kuin kohtuullinen korvaus. Kuuluuko keksinnön arvo määritellä jotenkin ( esm vastaava ostolisenssi) laskelmaan aina.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
69 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Työsuhdekeksintölaki (laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin) on valtaosin tahdonvaltaista, eli osapuolilla on mahdollisuus sopia toisin. Poikkeuksena tahdonvaltaisuudesta on kuitenkin keksijän oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Sitä rajoittava sopimusehto on mitätön. Keksijällä on siten aina oikeus kohtuulliseen korvaukseen keksinnöstään. Työntekijän on pantava korvauskanne vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön.
Korvauksen suuruus määrätään erityisesti keksinnön arvon perusteella. Lisäksi on otettava huomioon työnantajan saaman oikeuden laajuus, keksinnön taloudellinen arvo, työsopimuksen ehdot sekä työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Lain mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle keksinnöstä maksettavan korvauksen määrittämiseksi kaikki tarpeelliset tiedot. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot keksintöön haetuista ja myönnetyistä patenteista sekä keksinnön mukaisten tuotteiden tai keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistettujen tuotteiden valmistusmääristä ja myyntihinnoista. Korvausta maksettaessa voidaan keksinnön arvosta vähentää välttämättömät keksinnön aiheuttamat kustannukset.
Osapuolet voivat pyytää korvauksen suuruudesta lausuntoa työsuhdekeksintölautakunnalta. Työsuhdekeksintölautakunnan lausunto ei kuitenkaan sido osapuolia tai tuomioistuinta. Lopullinen korvaus saattaa muodostua erilaisista eristä. Työpaikalla voi myös olla käytössä jonkunlainen vakiokorvaus. Vakiokorvauksen maksaminen voi perustua joko työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen toimeen. Toisaalta jos kyse on työnantajan yksipuolisesta toimesta, työntekijä ei ole nimenomaan hyväksynyt korvausta lain tarkoittamaksi kohtuulliseksi korvaukseksi, eikä siksi ole menettänyt oikeuttaan vaatia kohtuullista korvausta. Jos sen sijaan työnantaja ja työntekijä ovat keskenään jo nimenomaisesti sopineet kohtuullisesta korvauksesta, voi työntekijä vaatia korvauksen suuruutta uudelleen arvioitavaksi ainoastaan, mikäli olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.