Jos perittävä on asunto-osake, onko mitään keinoa millä perintöveron voisi saada mahdollisimman pieneksi? Voiko perittävän elinaikana tehdä mitään, mikä vaikuttaa veron määrään?
Olen ainoa lapsi (minulla on oma perhe), minulla on vain yksi vanhempi joka asuu palvelutalossa dementoituneena. Kannattaisiko hänen asunto-osakkeensa myydä hänen elinaikanaan? Minulle on sanottu että voisin hakea väliaikaista huoltajuutta, jos asunnon haluaisi myydä. Hän ei siis itse muista enää mitään, ei pysty tahtoaan ilmaisemaan. Mistä ja miten väliaikainen huoltajuus haetaan? Vaikuttaako perintöveroon, että omaisuutta ei ole jaettu toisen vanhempani kuoleman jälkeen?
Olin hänen kuollessaan alaikäinen.
Miten lahja ja perintö verotuksellisesti eroavat toisistaan?

1 vastaus


Minilex

60 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei, kiitos kysymyksestäsi.

Asunto-osakkeen omistusta voidaan esim. antaa lahjaksi murto-osina kolmen vuoden välein. Jos osuuksien arvo on alle 5000 euroa, lahjaveroa ei joudu maksamaan, kun lahjansaaja ei saa samalta lahjanantajalta muita lahjoja kolmen vuoden aikana. Asunto-osakkeen voi lahjoittaa vain kokonaan tai murto-osina. Niistä ei voi lahjoittaa tietyn euromäärän suuruista osaa. Lahjasta on tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden sisällä lahjan saamisesta. Lahjanantaja tulisi erikseen määrätä lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä. On kuitenkin huomattava, että kolmen viimeisen vuoden ajalta ennen perinnönjättäjän kuolemaa annetut lahjat otetaan perintöverotuksessa huomioon laskennallisena lisäyksenä perillisen perintöosuuteen.

Asunto-osake voidaan myös myydä hiukan halvemmalla hinnalla verrattuna sen käypään arvoon. Luovutushinta täytyy kuitenkaan olla yli 75 % sen käyvästä arvosta, jotta luovutus ei katsottaisi lahjanluonteiseksi kaupaksi. Mikäli luovutushinta on 75 % tai pienempi asunto-osakkeen käyvästä arvosta, luovutus katostaan lahjaksi. Tällöin lahjaveroa joutuu maksamaan käyvän arvon ja luovutushinnan erotuksesta, mikäli sen määrä on 5000 euroa tai enemmän.

Asunnon lahjoitukseen tai sen myyntiin tarvitaan kuitenkin maistraatin lupa, koska asunnon lahjoittaja/myyjä on edunvalvonnan alla oleva henkilö.

Jos toisen vanhemman kuolinpesä ei ole vielä kokonaan jaettu lesken kuollessa, se huomioidaan perintöverotuksessa. Perintöveroa määrättäessä otetaan huomioon se omaisuus, johon perinnönjättäjällä olisi avio-oikeuden perusteella oikeus. Perintöverotuksessa tehdään laskennallinen ositus vainajan ja ensin kuolleen puolison varoista. Laskennallinen ositus tehdään lähtökohtaisesti perukirjaan merkittyjen tietojen perusteella. Perukirjaan on siten merkittävä ensin kuolleen puolison kuolinpesän varallisuus. Laskennallinen ositus perustuu lähtökohtaisesti puolittamisperiaatteeseen, jonka mukaan puolisoiden yhteinen netto-omaisuus jaetaan tasan heidän kesken. Mahdollinen tasinko toteutetaan sillä tavalla, että enemmän omistava puoliso maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa niin paljon, että heidän osuudet ovat yhtä suuret. Ainoastaan lesken varallisuus, eli hänen avio-osa, on perintöverotuksen kohteena. Se, että olit alaikäinen kun toinen vanhemmista kuoli ei vaikuta lesken jälkeen toimitettavaan perintöverotukseen.

Perintöveroa on suoritettava perintöosasta, jonka arvo on 20000 euroa tai enemmän. Lahjaveroa taas joutuu maksamaan sellaisesta lahjasta, jonka arvo on 5000 euroa tai enemmän tai jos kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen yhteismäärä on 5000 euroa tai enemmän. Lahjavero on pääsääntöisesti hiukan ankarampi kuin perintövero.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]