En saanut avoerotessani irtaintani pois miehen asunnosta. Jouduin tekemään asiasta rikosilmoituksen 08/14. Tämän jälkeen expuoliso teki kiusakseni 09/14 rikosilmoituksen, jossa hän väitti minun häirinneen kotirauhaa sekä vainonneen häntä sekä varastaneen hänen omaisuuttaan 3000 €. Väitteiden perusteella minulle tuomittiin 10/14 2kk läh.kielto, vaikka mies oikeudessa kertoi, ettei ollut missään vaiheessa mitenkään kieltänyt ottamasta yhteyttä. Tuomio oli yllättävä. Olen saanut syyttämättäjättämispäätöksen 28.12.2015 koskien noita väitettyjä rikoksia. Kysyn, onko määrätty lähestymiskielto linjassa perustellun syyttämättäjättämispäätöksen kanssa, koska mitään lainmäärittelemää häirintää ei todellisuudessa tapahtunut?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
12 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä niissä tilanteissa, joissa on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Lähestymiskiellon määräämiseen ei siis tarvita tuomiota rikoksesta, vaan ainoastaan perusteltu epäilys olemassa olevasta uhasta.
Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi, ja sitä voidaan tietyin perustein pidentää. Lähestymiskiellon sisältöä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa asianosaisten vaatimuksesta, jos se on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia. Suullinen tai kirjallinen vaatimus tehdään asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle tai asian ollessa vireillä tuomioistuimessa, sitä käsittelevälle tuomioistuimelle.
Teidän tilanteessanne lähestymiskielto määrättiin ainoastaan kahdeksi kuukaudeksi, eikä se enää ollut voimassa, kun asiaa käsiteltiin tuomioistuimessa. Koska tuomio rikoksesta ei ole kriteeri lähestymiskiellon määräämiseksi, syyttämättä jättäminen ei vaikuta asiaan.
Toivottavasti olette saaneet irtaimen omaisuutenne haltuunne. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä lakimieheen esimerkiksi soittamalla lakipuhelimeen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.