Työnantaja on ottanut kaikki oikeudet työsuhdekeksinnöstä. Keksinnölle on saatu patentti.
Olemme saaneet aloitepalkkion ja ns.pienen korvauksen patentista. ( UPM)
Pyysimme keksinnöstä kohtuullista korvausta ( pykälä 7). Työnantaja ei määritellyt keksinön arvoa mitenkään vaan kertoi että jo maksetut korvaukset ovat sama kuin kohtuullinen korvaus.
Kuuluuko keksinnön arvo määritellä laskelmaan ( esm esm vastaava ostolisenssi )
Olemme saaneet aloitepalkkion ja ns.pienen korvauksen patentista. ( UPM)
Pyysimme keksinnöstä kohtuullista korvausta ( pykälä 7). Työnantaja ei määritellyt keksinön arvoa mitenkään vaan kertoi että jo maksetut korvaukset ovat sama kuin kohtuullinen korvaus.
Kuuluuko keksinnön arvo määritellä laskelmaan ( esm esm vastaava ostolisenssi )
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
60 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Korvausta määrättäessä on erityisesti otettava huomioon keksinnön arvo ja työnantajan saaman oikeuden laajuus samoin kuin työsopimuksen ehdot sekä työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle keksinnöstä maksettavan korvauksen määrittämiseksi tarpeelliset tiedot, ennen kaikkea keksintöön haetuista ja myönnetyistä patenteista sekä keksinnön mukaisten tuotteiden tai keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistettujen tuotteiden valmistusmääristä ja myyntihinnoista.
Keksinnön arvolla keksinnön taloudellista arvoa. Arvoa määritettäessä on otettava huomioon taloudellinen kokonaisvaikutus myös silloin, kun keksintö muodostaa vain osan suurempaa kokonaisuutta. Niin ikään on otettava huomioon sekä keksinnön arvo työnantajan ja tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen omassa käytössä että oikeuksien luovuttamisesta saatu hyöty. Keksinnön arvo määritetään sen mitattavan taloudellisen hyödyn perusteella, joka työnantajalle tulee keksinnön käyttöön ottamisesta, kuten keksinnön tuottamasta raaka-aine-, työvoima- tai energiansäästöstä. Hyöty lasketaan vähentämällä keksinnön käyttöön ottamisesta aiheutuneesta tuotosta keksintöilmoituksen jälkeen aiheutuneet sellaiset investointi-, tutkimus-, kokeilu-, patentoimis- ja muut kustannukset, jotka ovat olleet välttämättömiä keksinnön käyttö- tai myyntikuntoon saattamiseksi.
Jos keksinnön laadusta ja käyttötavasta johtuen tai muusta erityisestä syystä edellä mainittu keksinnön arvon määrittämisperuste ei ole sovelias, määritetään arvo lisenssisopimuksiin vertaamalla. Keksinnön arvo määritetään tällöin sen lisenssimaksun perusteella, jolla työnantaja voisi hankkia oikeuden vastaavaan vapaaseen keksintöön. Lisenssisopimuksella oikeuksia keksintöön luovutettaessa keksinnön arvona pidetään sopimuksen mukaista nettotuloa. Mikäli lisenssisopimuksella myydään myös muuta kuin oikeuksia keksintöön, kuten taitotietoa, on muiden kauppaan sisältyvien tekijöiden osuus vähennettävä hinnasta keksinnön arvoa määritettäessä. Jos edellä mainittuja määrittämisperusteita ei voida käyttää, keksinnön arvo määritellään arvioinnin perusteella.
Kohtuullinen korvaus on määritettävä siten, että se koostuu osaksi kertakorvauksesta ja osaksi rojaltikorvauksesta. Kuitenkin keksinnön taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, keksinnön jäädessä käyttämättä tai muista erityisistä syistä korvaus voidaan kuitenkin määrittää kertakorvauksena. Myös silloin, kun keksinnön tekeminen selvästi on kuulunut työntekijän varsinaisiin työtehtäviin ja keksinnön arvo on vähäinen tai kun ei voida yksilöidä sellaista myyntihintaa, josta rojalti voitaisiin laskea, voidaan korvaus määrittää kertakorvauksena.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.