Leski omistaa asunnon. Asunnossa on huone jonka kalusteet ja tavarat ovat hänen edesmenneen puolisonsa lasten omaisuutta. Leskellä on niihin vain rajallinen hallinta- ja käyttöoikeus. Nyt leski on ottamassa tähän kalustettuun huoneeseen alivuokralaisen. Saako käyttöoikeuden perillisten omaisuuteen luovuttaa toiselle vuokraamalla tätä omaisuutta?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
39 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
leskellä on suoraan lakiin perustuva oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa sekä tavanmukaista asuntoirtaimistoa (perintökaari 3:1a.2), vaikka edesmenneen puolison rintaperilliset eli jälkeläiset vaatisivatkin perinnön jakoa. Lesken hallintaoikeus rajoittaa siis perillisten oikeutta saada heille perintönä tuleva omaisuus jaettua reaalisesti niin kauan kuin leski on elossa. Toisaalta, koska leski ei omista toiselle puolisolle kuulunutta omaisuutta ei leskikään voi määrätä tästä omaisuudesta täysin vapaasti.
Ette maininneet perustuuko lesken hallintaoikeus tapauksessanne testamenttiin, mutta oletan näin olevan, koska kirjoititte nimenomaan rajoitetusta hallintaoikeudesta. On myös hyvin tavallista, että puolisot tekevät eläessään keskinäisen hallintaoikeustestamentin.
Kun hallintaoikeus perustuu testamenttiin on leskellä tällöinkin oikeus hallita hänelle näin tullutta omaisuutta. Lisäksi leskellä on oikeus saada tällaisen omaisuuden tuotto (esim. vuokratulo). Leskellä on kuitenkin velvollisuus ottaa huomioon myös omaisuuden omistajan eli käytännössä perillisten oikeus ja etu. Leski ei myöskään saa sekoittaa hallintaoikeuden alaista omaisuutta muuhun omaisuuteen, ellei omaisuuden tarkoituksenmukainen käyttö anna tälle aiheitta. Lisäksi leski myös vastaa omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla. Tärkeä leskelle hallintaoikeuden omaajana asetettu rajoitus on se, että käyttöoikeudenalaista omaisuutta ei lähtökohtaisesti saa luovuttaa (esim. myydä tai lahjoittaa) toiselle ilman omistajan eli käytännössä perillisten lupaa. Myöskään käyttöoikeutta itseään ei saisi lähtökohtaisesti luovuttaa ilman omistajien suostumusta.
Lesken hallintaoikeuteen, perustuu se sitten testamenttiin tai perintökaareen, on katsottu kuitenkin joissain tilanteissa sisältyvän myös oikeus vuokrata hallintaoikeuden alaista omaisuutta. Oikeuskirjallisuudessa on esimerkiksi katsottu, että leskellä olisi oikeus vuokrata hallintaoikeuden alainen asunto ja muuttaa itselleen sopivampaan asuntoon saamillaan vuokratuloilla. Vuokrauksen sallittavuus ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen asia, vaan lähtökohtaisesti vuokraamisen sallittavuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota testamentin tekijän tarkoitukseen sekä vuokrasopimuksen ehtojen kokonaisvaikutukseen ja vuokraesineen laatuun. Vuokraaminen ei nimittäin saisi vaarantaa testamentin tekijän tavoitteiden toteutumista. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty esimerkiksi kanta, jonka mukaan tilanteessa, jossa iäkäs leski vuokraa omaisuutta hyvin pitkäksi aikaa, esim. 50 vuodeksi, ei kyseessä välttämättä ole enää sallittu vuokraaminen vaan kielletty hallintaoikeuden luovutus.
Jos omaisuuden vuokraaminen ei vaaranna testamentin tekijän lopullisen tahdon toteutumista (joka siis voisi olla se, että omaisuus siirtyy hallintaoikeuden päätteeksi perillisten haltuun), pidetään vuokraamista lähtökohtaisesti sallittuna. Tällöin perillisiä eli omaisuuden omistajia suojaa käytännössä se, että leski ei saa vaarantaa omistajan etua hoitamalla omaisuutta huonosti tai toimimalla muutoin epäoikeutetulla tavalla. Jos siis lesken toiminta esimerkiksi uhkaa omistajan etua siten, että omaisuus on vaarassa tuhoutua tai vähentyä voidaan asiaan puuttua siten, että omistajat hakevat oikeudelta päätöstä, jolla käyttöoikeuden haltija eli leski velvoitetaan asettamaan omaisuudesta vakuus. Tuomioistuin voi myös päättää, että omaisuus on annettava oikeuden määräämän uskotun miehen hallittavaksi. Tämän ohella on myös säädetty, että käyttöoikeuden haltijan on suoritettava korvaus vahingosta, jonka hän on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut omistajalle, kun käyttöoikeus lakkaa tai omaisuus annetaan uskotun miehen hallittavaksi. Jos huolimattomuus on kuitenkin ollut lievä, ei korvausta määrätä. Rintaperillisillä on toki myös mahdollisuus saattaa asia vuokraoikeuden sallittavuudesta tuomioistuimen ratkaistavaksi, mikäli he kokevat, että leski omaisuutta vuokraamalla ylittää hänelle kuuluvat oikeudet. Tällöin on syytä kuitenkin muistaa, että oikeudenkäynteihin liittyy aina huomattavia kuluriskejä.
Tapauksenne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kertomanne mukaan leski omistaa asunnon, josta huonetta ollaan vuokraamassa ja ainoastaan kalusteet ovat hallintaoikeuden alaista omaisuutta. Tiivistetysti ilmaisten, jos kyse on vuokraamisesta, joka ei loukkaa testamentin tekijän tahtoa, ei teillä periaatteessa ole oikeutta estää leskeä vuokraamasta omaisuutta. Kun leski tapauksessanne omistaa asunnon ja asunnossa on hallintaoikeuden alaisuudessa olevaa omaisuutta, on hyvin vaikeaa estää leskeä vuokraamasta huonetta siten, että siellä olevat kalusteet eivät kuuluisi vuokrauksen piiriin. Vaikka hallintaoikeuden alaista omaisuutta (esimerkiksi kalusteita) ei periaatteessa saisi sekoittaa lesken omaan omaisuuteen, on juurikin koti-irtaimiston osalta katsottu tämän olevan käytännössä hankalaa. Tämän vuoksi omaisuuden sekoittamisen on katsottu olevan sallittua, jos se omaisuuden tarkoituksenmukaisen käytön vuoksi on aiheellista. Kun kyse on asuinhuoneistosta, jossa on tavanomaista koti-irtaimistoa, on katsottu että omaisuuden sekoittuminen täyttää tämän edellytyksen. Jos leski vielä itsekin asuu omistamassaan huoneistossa, josta hän huoneistoa on vuokraamassa, on vaikea kuvitella sen, että huoneessa sattuu olemaan hallintaoikeuden alaista kalustoa olevan vastoin testamentinlaatijan tahtoa tai toisaalta sellaisenaan uhkaavan omaisuuden omistajien etua.
Mikäli kaipaatte tarkempaa arviota tapauksestanne, suosittelen teitä olemaan yhteydessä vielä lakimiespuhelimeen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.