Taloustaito-lehdessä no 9/2015 todetaan (s. 11), että puolisoiden keskinäinen avioehto ei vaikuta puolison perimysoikeuteen. Onko näin?
Puolisoni ja minä olemme laatineet vuosia sitten avioehdon, voimassaolevaa testamenttia meillä ei ole. Puolisollani on rintaperillisiä edellisestä avioliitostaan, minulla ei rintaperillisiä ole.
Tarkoitukseni on, että kuoltuani puolisoni saa elinikäisen halllinta- ja käyttöoikeuden omaisuuteeni, mutta että hänen kuolemansa jälkeen omaisuuteni perivät omat lähisukulaiseni eivätkä puolisoni rintaperilliset. Tarvitsenko tämän varmistamiseen testamentin avioehdostamme huolimatta?

1 vastaus


Minilex

130 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Avioehto ei vaikuta puolison perimysoikeuteen, sillä puolison kuoltua toimitettava ositus tai omaisuuden erottelu on eri asia kuin sen jälkeen tapahtuva mahdollinen puolison periminen. Mikäli Sinulla ei ole rintaperillisiä, on puolisosi lakimääräisen perimysjärjestyksen osoittama perillisesi, jolloin hän perii koko omaisuutesi kuoltuasi. Mikäli puolisollasi kuitenkin on rintaperillisiä tai näiden elossaolevia jälkeläisiä, et sinä ole puolisosi lakimääräinen perillinen. Jos avioehto on molemminpuolinen ja koko omaisuuden kattava, eikä hyväksesi tehtyä testamenttia ole, et saa puolisosi kuoltua mitään omaisuutta, vaan hänen koko omaisuutensa perivät rintaperilliset. Puoliso on perimysjärjestyksessä vasta rintaperillisten jälkeen, ja omaisuus jakaantuu kokonaan rintaperillisten sukuhaarojen kesken niin kauan, kuin rintaperillisiä tai näiden sijaantulo-oikeudellisia perillisiä on elossa. Tilanne on toinen, jos hyväksesi on tehty testamentti. Kuitenkin puolisosi rintaperillisillä on tässäkin tilanteessa oikeus lakiosaansa eli puoleen lakimääräisen perimysjärjestyksen osoittamasta perintöosasta.
Tarvitset haluamasi varmistamiseen ehdottomasti testamentin, sillä avioehtonne ei luo sukulaisillesi oikeutta omaisuuteesi sen jälkeen, kun puolisosi kuolee. Vaikkei testamenttia olisi, olisivat ns. toissijaisista perillisistäsi (isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen) ne, jotka silloin ovat elossa, kuitenkin oikeutettuja saamaan osansa lesken pesästä. Muu osa lesken omaisuudesta siirtyisi lesken perillisille, mutta se osa jakaantuisi toissijaisten perillistesi kesken, joka vastaa sitä osaa lesken omaisuudesta, mikä omaisuutesi suhde oli kuollessasi yhteen laskettuun omaisuuteenne. Mikäli kuollessasi esimerkiksi omaisuutesi vastasi 1/3 yhteenlasketusta omaisuudestanne, saavat toissijaiset perilliset pesästä 1/3.
Mikäli haluat, että puolisosi todella saa pelkän hallinta- ja käyttöoikeuden omaisuuteesi, eikä oikeutta esimerkiksi myydä tai pantata sitä, voit laatia tällaisen testamentin.
Toisaalta voit myös laatia ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin, jolloin puolisosi olisi ensisaaja ja sukulaisesi toissijaissaajia. Testamentin ensisaaja saa oikeuden myydä tai lahjoittaa testamentin nojalla saamaansa omaisuutta elinaikanaan. Toissijaismääräyksen tärkein merkitys on siinä, että se estää ensisaajaa määräämästä jälkisäädöksin saadusta omaisuudesta testamentilla. Toissijaissaajaa koskeva määräys voidaan liittää kaikenlaisiin testamentteihin.
Mikäli et laadi testamenttia, saa puolisosi täyden omistusoikeuden omaisuuteesi, kuitenkin ilman oikeutta määrätä omaisuudestasi testamentilla. Hallinta- ja käyttöoikeustestamentilla voit estää puolisoasi esimerkiksi lahjoittamasta omaisuuttasi kuolemasi jälkeen sukulaistesi vahingoksi, vaikka nämä voivat olla oikeutettuja korvaukseen omaisuuden vähentymisestä. Testamentilla voit määritellä myös tarkemmin, keiden sukulaistesi kesken haluat omaisuutesi jakaantuvan ja miten.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]