» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunto-osakeyhtiössä pari oli rakentanut rivitaloasuntonsa pihamaalle korotetun terassin, josta oli suora näkyvyys naapuriasuntoon ja sen pihamaalle. Yhtiökokous oli kieltänyt tällaisen rakennelman ja vaatinut paria purkamaan terassin, tai se purettaisiin parin laskuun yhtiön toimesta. Kanne oli yhtiökokouksen päätöksen moite, jota käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa, Helsingin hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.
Käräjäoikeudessa käsiteltiin sitä, että voiko osakkeenomistaja rakentaa pihamaalleen rakennelmia omatoimisesti, vaikka kyseistä pihamaata ei oltu yhtiöjärjestyksessä luettu osakkeen sisältöön. Tältä osin tilanne on selvä, sillä yhtiöjärjestyksessä ei ole ulkotiloja sisällytetty osakkeeseen, joten ulkotilat ovat yhtiön omistuksessa ja päätösvallassa. Vastaan tätä puhui kuitenkin käytäntö, jonka mukaisesti rakennelmista oli lähinnä keskusteltu seinänaapurin kanssa ja muutoin yleensä hyväksytty kaikki rakennelmat. Kyseisen parin naapuri oli myös rakentanut korotetun terassin. Käräjäoikeus totesi, että käytännön nojalla yhdenvertaisuutta kunnioittaen yhtiökokouksen päätös tuli julistaa pätemättömäksi paria koskevalta osalta.
Hovioikeus oli vahvasti kirjallisella puolella todetessaan, että yhtiöjärjestykseen mainitut alueet ovat osakkeiden omaisuutta. Tällöin piha-alueet olivat yhtiön omaisuutta ja yhtiökokous oli täysivaltainen päättämään niiden sisällöstä. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion.
Korkein oikeus katsoi, ettei hovioikeus huomioinut päätöksessään lainkaan perusoikeutta, yhdenvertaisuutta, joka oli merkittävä osa tapausta. Sikäli kun rakentaminen oli ollut kirjavaa, eikä kanteita oltu aiemmin nostettu yhtiössä, tulisi yhdenvertaisuutta kunnioittaa. Varsinkin kun seinänaapuri on voinut rakentaa ongelmitta korotetun terassin. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja palautti tapauksen hovioikeuden käsiteltäväksi, jossa sen tulee huomioida parin puolustus yhdenvertaisuuden osalta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa