» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli hallinnoimansa yhtiön puolesta antanut arvonlisäveroilmoituksessa antanut virheellisiä tietoja. Tämän johdosta yhtiön maksettava arvonlisävero oli jäänyt liian alhaiseksi. A määrättiin maksamaan tästä korvaus myös valtiolle. A oli myös ottanut ilmoittamatta jättämistään arvonlisäveroista varoja omaan henkilökohtaiseen käyttöön, ja jätti ilmoittamatta nämä varat omassa verotuksessaan. Näin ollen A:n syyksi luettiin kaksi erillistä veropetosta. A tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä veropetoksesta ja veropetoksesta. Hänet määrättiin suorittamaan ilmoittamatta jääneet arvonlisäverot sekä tuloveron itselleen ottamista varoista. A:lle tuomittiin myös yhden vuoden ja kuuden kuukauden yhteinen vankeusrangaistus.
A valitti hovioikeuteen sillä perusteella, että näitä kahta tekoa ei tulisi katsoa erillisinä, vaan yhtenä tekona, sillä kyse oli samoista rahavaroista. Hovioikeus ei kuitenkaan nähnyt syytä muuttaa syytteen mukaisia tekoja. Ainoa asia mikä muuttui hovioikeuden tuomiossa, oli vankeusrangaistuksen alentaminen yhden vuoden pituiseksi, sekä korvausmääriä alennettiin hieman.
A valitti korkeimpaan oikeuteen, ja vaati, että syytteet hylätään, tai vaihtoehtoisesti rangaistuksia alennetaan. A vetosi muun muassa siihen, että yhtiöllä ei ollut omaa tiliä, minkä vuoksi A:n omaa tiliä käytettiin rahavarojen siirrossa. Hän katsoi, että sen vuoksi hän ei myöskään ollut ilmoitusvelvollinen henkilökohtaisessa verotuksessa, sillä yhtiön varat kulkivat automaattisesti hänen tilinsä kautta. Korkein oikeus ei kuitenkaan pitänyt A:n perusteluja vakuuttavina. Korkein oikeus katsoi, että näistä huolimatta A ei ilmoittanut lain mukaisesti yhtiön arvonlisäveroja, eikä myöskään henkilökohtaista verotustaan, vaikka tällä olisi ehdottomasti ollut velvollisuus tehdä näin. Tästä syystä hovioikeuden tuomiota ei muutettu.
Tässä tapauksessa kaikki oikeusasteet ottivat oikean ja yhteisen kannan. Oikeusasteet tulkitsivat juurikin oikein se, että periaatteessa yhdellä toiminnalla A syyllistyi kahteen rikokseen. Korkein oikeus erityisesti ei ottanut huomioon A:n "heikkoja" perusteluita, ja katsoi, että yhtiöt ja luonnolliset henkilöt on erotettava toisistaan verotuksen osalta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa