» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus käsitteli yhtiön toimitusjohtajan vahingonkorvausvelvollisuutta pankki A:ta kohtaan. Yhtiön pankissa A olevia varoja oli siirretty toimitusjohtajan määräyksestä pankkiin B. Kun varat oli siirretty toiseen pankkiin, pankki A ei ollut saanut saatavalleen suoritusta. Ohje siirrosta oli annettu sen jälkeen, kun pankissa A oli tehty ratkaisu kuuden miljoonan markan vakuuksien osalta, joka ei ollut miellyttänyt toimitusjohtajaa. Toiminnan perusteella toimitusjohtajan oli täytynyt ymmärtää, että pankissa A olevat varat eivät ole yhtiön vapaasti määrättävissä. Tuusulan käräjäoikeus velvoitti toimitusjohtajan maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen.
Helsingin hovioikeus puolestaan hylkäsi kanteen. Kun kysymys nimittäin on toimitusjohtajalle hänen yhtiön puolesta toimiessaan aiheutuvasta yhtiöoikeudellisesta korvausvastuusta, osakeyhtiölain vahingonkorvaussäännökset erityissäännöksinä syrjäyttivät vahingonkorvauslain eikä toimitusjohtaja vastannut tuossa tehtävässään yhtiön sopimuskumppanille aiheuttamastaan vahingosta vahingonkorvauslain perusteella. Osakeyhtiölain perusteella vahingonkorvausvastuuta ei syntytyt, kun vahinko ei ollut aiheutettu osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla.
Kun toimitusjohtaja oli antanut ohjeen siirtää varat, ei ollut vielä tiedossa, että panttina olleet osakkeet myydään. Siirrettyjä varoja oli käytetty yhtiön laskujen maksamiseen. Kun siirrosta on johtunut, ettei asunto-osakkeiden kaupoista saatuja kauppahintoja ole voitu käyttää yhtiön pankki A:lle olleiden velkojen maksuun, on pankki A:lle aiheutunut vahinkoa. Korkein oikeus on todennut, että osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla on tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Vastuun edellytyksenä on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkominen. Kanne on kuitenkin perustunut vahingonkorvauslakiin, jonka mukaan taloudellinen vahinko tulee korvata, kun se on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä tai siihen on muita erittäin painavia syitä. Osakeyhtiölakia tulee kuitenkin soveltaa ensisijaisesti.
Toimitusjohtajan ei ole osoitettu toiminnallaan tahallaan aiheuttaneen vahinkoa säästöpankille. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota. Menettelyn ei katsottu olevan niin moitittavaa, että hänet tulisi velvoittaa korvausvastuuseen vahingosta. Se otettiin etenkin huomioon, että toimitusjohtajan ei ollut näytetty olleen tietoinen siitä, että hänen ohjeensa varojen siirtämisestä yhtiön säästöpankin tileiltä osuuspankkiin oli johtanut myös niiden varojen siirtämiseen, jotka olivat tulleet tilille kauppahintojen suorituksina. Näitä suorituksia olisi siis käytetty velkojen maksuun pankki A:ta kohtaan.
Asia on ollut sinänsä epäselvä, joten liian suoraviivaiseen tulkintaan vahingonkorvausvastuusta ei ole päädytty. Kun todisteita erityisen moitittavasti menettelystä ei ollut, ei tuomiota langetettu.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa