» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO 2014:44 oli kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta epäasiallisesta kohtelusta ja vahingonkorvauksesta. K oli nimitetty valtioneuvoston apulaiscontrollerin virkaan määräajaksi, jonka alusta lähtien K oli kokenut joutuneensa esimiehensä V:n taholta häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi. K oli kokenut, ettei hänelle ollut annettu riittävästi asianmukaisia työtehtäviä eikä häntä ollut perehdytetty työtehtäviinsä. K oli myös pidetty syrjässä viraston päivittäisistä asioista ja V oli kieltäytynyt neuvottelemasta K:n kanssa kahden kesken. K oli tämän kohtelun vuoksi jäänyt sairauslomalle tehtävästään. Sittemmin K oli irtisanoutunut virastaan, koska K:n työnantaja ei ollut ryhtynyt tarpeellisiin toimiin työssä olleen epäkohdan poistamiseksi. K oli nostanut kanteen käräjäoikeudessa ja vaatinut valtiota suorittamaan hänelle korvausta ansionmenetyksestä, lääke- ja sairauskuluista sekä kärsimyksestä. Käräjäoikeus oli hyväksynyt kanteen. Valtio oli valittanut hovioikeuteen, joka oli kumonnut käräjäoikeuden tuomion ja hylännyt kanteen. K valitti korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota ja velvoitti valtion suorittamaan K:lle korvausta ansionmenetyksestä sekä lääke- ja sairauskuluista. Kärsimyskorvausta korkein oikeus ei pitänyt perusteltuna. Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että V:n harjoittama epäasiallinen kohtelu oli voinut aiheuttaa haittaa tai vaaraa K:n terveydelle. Työnantaja ei myöskään ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin epäasiallisen kohtelun poistamiseksi senkään jälkeen, kun K oli saattanut epäkohdan ylemmän esimiehensä tietoon.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa