» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse avunannosta törkeään veropetokseen ja avunannosta kirjanpitorikokseen sekä harkinnasta, tuliko tuomittu yhteinen yhden vuoden vankeusrangaistus määrätä ehdolliseksi. Tapauksessa B osti kommandiittiyhtiö X:n toimitusjohtajana eri yhtiöiltä ja henkilöiltä tekaistuja kuitteja koskien näiden alihankintatöitä X Ky:lle. B kirjasi yhteismäärältään 17 467 927 markan kuitit yhtiön kirjanpitoon, ja teki vastaavia käteisnostoja yhtiön tileiltä, sekä käytti kuitteja yhtiön verotettavan tulon pienentämiseen. Käräjäoikeus tuomitsi B:n kuudesta törkeästä veropetoksesta, ja velvoitti B:n maksamaan verovirastolle vahingonkorvaukseksi vältetyistä veroista 4 032 642 markkaa sekä maksamaan jääneistä ennakonpidätyksistä 1 994 778 markkaa ja sosiaaliturvamaksuista 280 000 markkaa. Käräjäoikeus katsoi, että B:n teot olivat törkeitä ja niitä oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeinä.
Tapauksessa A puolestaan edisti tahallaan B:n tekoja laatimalla tekaistuja aliurakointilaskuja X Ky:lle yhteensä 2 591 325 markan edestä. A sai palkkioksi laadituista laskuista arviolta 25 000 markkaa. Käräjäoikeus tuomitsi A:n yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen avunannosta viiteen törkeään veropetokseen ja viiteen kirjanpitorikokseen. Lisäksi käräjäoikeus velvoitti A:n osallistumaan B:n maksettavaksi määrättyyn vahingonkorvaukseen verovirastolle 500 000 markan määrään asti. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeus tuomitsi B:n vain yhdestä törkeästä veropetoksesta ja yhdestä kirjanpitorikoksesta. A:n katsottiin syyllistyneen avunantoon B:n tekoihin. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut A:lle tuomittua vankeusrangaistusta, mutta korotti hänen velvollisuuttaan osallistua vahingonkorvauksiin 657 410 markan määrään asti.
Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa oli kyse ainoastaan A:lle tuomitun rangaistuksen ehdollisuusharkinnasta. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta, ja totesi yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämisen vaativan A:lle tuomitun vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että lain mukaan vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaadi rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.
Tämän lisäksi ehdollisuusharkinnassa otetaan yleisesti huomioon, ettei tuomio ja siitä aiheutuvat seuraamukset johda kokonaisuudessaan kohtuuttomaan lopputulokseen. Ehdollista puoltaa myös tuomitulle aiheutuneet huomattavat taloudelliset seuraukset. Toisaalta ehdottomuutta puoltavat huomattavan vahingon aiheuttaminen asianomistajalle ja rikoksen törkeys.
Korkein oikeus totesi, että A oli aikaisemmin tuomittu muista rikoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja kyseisessä tapauksessa osallistunut avunantajana pitemmän ajan laajamittaisiin talousrikoksiin, jossa tarkoituksena oli huomattavan taloudellisen hyödyn hankkiminen asianomistajan kustannuksella, ja jossa avunantajan rooli oli tärkeä. Vaikka asiassa oli myös ehdollista puoltavia seikkoja, kuten A:n itselleen saama hyöty verrattuna teoilla edesautettuun hyötyyn, korkein oikeus katsoi ehdottoman rangaistuksen oikeudenmukaiseksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa