» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli ollut hoidettavana sairaalassa 8.-21.3.1978 aivoveritulpan, sydänläppävian ja sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Lääkärinlausunnon mukaan A on ollut 1.4.1978 lähtien työkyvytön, ja 4.5.1978 kirjoitetun lausunnon mukaan on lääkärin mielestä ollut selvää, ettei A ole kyennyt maanviljelijän töihin. A oli myynyt veljilleen C:lle ja D:lle useita omistamiaan kiinteistöjä ja kiinteistöjen osia. Kauppakirjat oli kirjoitettu 19.4.1978, ja niitä oli yhteensä kolme. Kiinteistökaupoilla A oli rahoittanut asunto-osakkeen oston, ja lisäksi A:n verovelat oli kuitattu kaupan yhteydessä. Yhteensä A oli saanut vastiketta 155 609,43 markkaa. A oli kuollut 28.6.1980, ja hänellä oli yksi perillinen B, joka oli syntynyt 25.8.1978.
Käräjäoikeus julisti kiinteistökaupat mitättömäksi. Oikeus katsoi, että kiinteistöjen arvo oli myyntihetkellä ollut vähintään 440 000 markkaa. Käräjäoikeuden mukaan C ja D olivat käyttäneet hyväkseen A:n hädänalaista tilaa. A oli oikeuden mukaan sairauden ja työkyvyttömyyden vuoksi sellaisessa asemassa, jossa hän oli ostajista riippuvainen. C ja D olivat saaneet kaupassa sellaista aineellista etua, joka oli epäsuhteessa heidän maksamaansa vastikkeeseen. Käräjäoikeus mitätöi kaupat sekä niihin liittyvät lainhuudot. Omaisuus piti palauttaa A:n alaikäiselle lapselle B:lle, jonka äiti hallinnoisi omaisuutta ja palauttaisi C:lle ja D:lle heidän maksamansa kauppahinnan 155 609,43 markkaa.
C ja D valittivat hovioikeuteen, ja esittivät todisteluna A:ta hoitaneen lääkärin todistuksen, jota oli täydennetty käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen. Hovioikeus katsoi, että lääkärintodistus rikkoi lääkärin vaitiolovelvollisuutta, eikä sen vuoksi ottanut lääkärintodistusta huomioon. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.
Korkein oikeus katsoi toisin kuin hovioikeus, että lääkärintodistusta voitiin käyttää todistelussa. Syynä tähän oli lääkärintodistuksen sisältö. Todistus ei korkeimman oikeuden mukaan sisältänyt mitään sellaisia seikkoja, jotka olisi syytä pitää salassa A:n kuoleman jälkeen A:n kunnian tai muiston suojelemiseksi. Lääkärintodistuksen mukaan A oli ollut lääketieteellisessä mielessä oikeustoimikelpoinen kaupantekohetkellä.
Lääkärintodistuksesta huolimatta korkein oikeus katsoi, että C ja D olivat hyötyneet A:n kustannuksella ja käyttäneet hyväkseen A:n hädänalaista ja heistä riippuvaista asemaa. Kauppahinta oli huomattavasti alhaisempi kuin kiinteistöjen todellinen myyntiarvo. Korkein oikeus pysytti hovioikeuden tuomion voimassa. Merkityksellistä ratkaisussa on lääkärintodistuksen käyttö todisteena. Vaitiolovelvollisuuden ei katsottu estävän sitä, että lääkäri arvioi potilaan oikeustoimikelpoisuuden.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa