» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli toimittanut internetissä ylläpidettyyn Finreactor-tiedostojenjakoverkkoon ns. torrent-tiedostoja, joiden avulla verkon käyttäjät olivat voineet ladata tietokoneilleen tekijänoikeuden suojaamia pelitiedostoja verkosta muualta kuin A:n tietokoneelta. KKO:n tuli ratkaista kysymys siitä, että oliko A syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen.
Rikoksen arviointiin oli sovellettava tekoaikana voimassa ollutta tekijänoikeuslakia. Tekoaikana 9.11. - 14.12.2004 voimassa olleen tekijänoikeuslain (404/1961) 56 a §:n 1 momentin (1024/1995) mukaan tekijänoikeusrikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tekijänoikeuslaissa tekijänoikeuden suojaksi annettua säännöstä. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, myös muutettuna tai toista tekotapaa käyttäen. Teos saatetaan pykälän 3 momentin mukaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen.
KKO:n ratkaisussa 1999:115 tekijänoikeuden haltijalle kuuluvan levittämisoikeuden loukkaamisena pidettiin kuitenkin myös menettelyä, jossa elektronisen postilaatikon tietokoneelleen perustanut ja sitä ylläpitänyt henkilö oli sallinut käyttäjien kopioida postilaatikosta tietokoneohjelmistoja.
KKO totesi, että tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentissa mainitun teoskappaleiden levittämisen yleisön keskuuteen oli oikeuskäytännössä edeltäkin ilmenevin tavoin katsottu koskevan myös sellaista menettelyä, jossa suojattua aineistoa oli sähköisessä muodossa tarjottu yleisölle kopioitavaksi. KKO katsoi, ettei tekijänoikeuslaissa säädetyn oikeudenhaltijan suojan tullut olla riippuvainen laittoman jakelun teknisestä toteuttamistavasta ja että Finreactor-verkossa tapahtunutta suojattujen teosten jakelua voitiin arvioida tekoaikana voimassa olleen lain mukaan teoskappaleiden levittämisenä.
Arvioitaessa Finreactor-verkkoon kuvaustiedostoja toimittaneen henkilön rikosoikeudellista vastuuta oli kiinnitettävä huomiota asianomaisen osuuteen rikoksen toteuttamisessa ja hänen tietoisuuteensa oman toimintansa merkityksestä sisältötiedostojen luvattomassa levittämisessä. Rikosoikeudellista vastuuta ei poistanut yksin se, että tiedostojenjakoverkon teknisen toteuttamistavan vuoksi tekijän välitön osallistuminen sisältötiedostojen jakamis- ja kopiointitapahtumiin ei ollut tarpeen.
A ei ollut itse pitänyt syytteessä tarkoitettuja pelejä omalla tietokoneellaan eikä sallinut toisten tiedostojenjakoverkon käyttäjien kopioida niitä koneeltaan. Hän oli kuitenkin siirtänyt muualta löytämänsä pelien kuvaustiedostot nyt kysymyksessä olevaan tiedostojenjakoverkkoon nimenomaisena tarkoituksenaan saattaa pelit muiden verkon käyttäjien saataviin. Kuvaustiedoston vieminen Finreactor-verkkoon ei ollut vielä sellaisenaan riittävää sisältötiedostojen saattamiseksi verkon käyttäjien saataviin, vaan lisäksi oli edellytetty kuvaustiedostoa vastaavan sisältötiedoston tarjolla oloa Finreactor-verkon käyttäjien koneilla. Toisaalta juuri kuvaustiedostojen vienti Finreactor-verkkoon oli ollut avainasemassa siinä, että sisältötiedostoja oli verkon toimintaperiaatteen mukaisesti voitu levittää verkon käyttäjien tietokoneilta toisille.
A oli ollut Finreactor-verkon rekisteröitynä käyttäjänä perehtynyt käyttämäänsä järjestelmään, joka oli perustunut verkon ylläpitäjien ja käyttäjien yhteistoimintaan tekijänoikeudella suojattujen tiedostojen levittämiseksi verkon käyttäjille tehokkaasti ja kustannuksetta. A oli siten tahallaan loukannut pelikustantajien tekijänoikeuksia saattamalla viisi tekijänoikeuden suojaamaa teosta yleisön saataviin. Näin menetellessään A oli syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun tekijänoikeusrikkomukseen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa