» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys siitä, että onko syyttäjällä oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla oikeutta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana ei ole evätty.
Törkeää sisäpiirintiedon väärinkäyttöä ynnä muuta koskevassa asiassa syyttäjä oli vaatinut hovioikeudessa, että se kieltää oikeustieteen tohtori B:tä toimimasta vastaajana olevan A:n asiamiehenä tai avustajana, koska B ei täytä avustajan rehellisyyttä koskevaa kelpoisuusvaatimusta. Hovioikeus on hylännyt vaatimuksen erillisellä päätöksellä, johon hovioikeuden antaman muutoksenhakuosoituksen mukaan on saanut hakea valittamalla muutosta Korkeimmalta Oikeudelta, jos valituslupa myönnetään.
Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Jos hän osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, tuomioistuin saa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n 1 momentin mukaan evätä häneltä vallan esiintyä siinä jutussa. Mainitun lainkohdan 3 momentin mukaan muutoksenhakuoikeus päätökseen, jolla asiamieheltä tai avustajalta on evätty valta esiintyä jutussa, on asiamiehellä tai avustajalla. Säännös ei kuitenkaan koske muutoksenhakua päätökseen, jolla asiamies tai avustaja on katsottu kelpoiseksi.
Syyttäjä on katsonut, että syyttäjällä on yleisen edun valvojana oikeus hakea muutosta asiamiehen kelpoisuutta koskevaan tuomioistuimen ratkaisuun. KKO totesikin, että syyttäjän asema sinänsä on erilainen kuin muiden asianosaisten, jotka valvovat oikeudenkäynnissä omaa etuaan. Syyttäjän tehtävänä on virassaan huolehtia osaltaan rikosvastuun asianmukaisesta toteuttamisesta ja hänen on tehtävässään noudatettava tasapuolisuutta sekä toimittava rikosasian oikeudenkäynnissä myös vastaajan oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Syyttäjälle on lisäksi annettu oikeus valvoa yleistä etua eräissä sellaisissa asioissa, jotka eivät välittömästi liity rikosvastuun toteuttamiseen.
Rikosasian oikeudenkäynnissä syyttäjä on kuitenkin asianosainen ja syyttäjän oikeuteen puuttua muiden asianosaisten asemaan ja puolustautumismahdollisuuksiin tulee lähtökohtaisesti suhtautua torjuvasti. Syyttäjä ei tässä suhteessa ole eri asemassa kuin muutkaan asianosaiset. Tämän mukaisesti syyttäjän oikeus hakea muutosta tuomioistuimen toisen asianosaisen asiamiehen kelpoisuudesta tekemään ratkaisuun voitaisiin perustaa vain lain nimenomaiseen säännökseen tai yleisen edun ilmeisen selvästi vaatimaan tarpeeseen.
Laissa on siis säädetty muutoksenhausta vain sen tapauksen varalta, että asiamieheltä tai avustajalta on evätty valta esiintyä jutussa. Vain tällaisen ratkaisun on katsottu synnyttävän oikeussuojan tarpeen ja vain niille, joihin ratkaisu välittömästi kohdistuu. Asiamiehen kelpoisuutta ja esiintymisoikeutta koskeva ratkaisu liittyy oikeudenkäyntijärjestykseen ja on luonteeltaan prosessinjohtoon kuuluva.
Näillä perusteilla KKO katsoi, että syyttäjällä ei ollut oikeutta hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun, joka koskee B:n kelpoisuutta toimia oikeudenkäyntiavustajana tai -asiamiehenä. Koska B:n on katsottu täyttävän yleiset kelpoisuusedellytykset eikä hänen esiintymisoikeuttaan ole evätty, hovioikeuden ei olisi tullut antaa osoitusta, jonka mukaan ratkaisuun sai hakea muutosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa