» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyseessä oli takaajan antama omavelkainen takaus osakeyhtiön velasta. Osakeyhtiö oli mennyt myöhemmin konkurssiin. Päävelka oli konkurssituomiossa vahvistettu maksettavaksi. Konkurssi päättyi loppukokoukseen, ja samalla oli hyväksytty lopputilitys, jonka johdosta yhtiö oli purkautunut. A oli takaajana vastuussa yhtiön velasta velkojaan nähden, mutta saatavaa ei oltu saatu perittyä A:lta ulosotossakaan. Velkoja vaati takaaja A:n asettamista konkurssiin.
Takaussaatava ei ollut vanhentunut A:han nähden, vaikka yhtiö, jonka velan puolesta takaus oli annettu, oli päättynyt konkurssiin. A vastusti konkurssihakemusta, koska hänen mukaansa takaussaatava ei ollut täytäntöönpanokelpoinen, koska päävelka oli vanhentunut.
Korkein oikeus otti asiaan kantaa, ja totesi, että takaus on aina päävelkaan liitännäinen sitoumus, joka ei voi pysyä voimassa ilman, että päävelka olisi voimassa. Jos päävelka vanhenee, myös takaaja vapautuu takausvastuusta. Oikeuskäytännön mukaan takaaja vapautuu takausvastuusta kun päävelka vanhenee, vaikka takaaja olisi ennen päävelan vanhentumista velvoitettu lainvoimaisella tuomiolla maksamaan velka. Kun takaaja suorittaa päävelan, hän saa takautumisoikeuden velalliseen nähden, eli häneltä takaamansa velan takaisin.
Toisaalta takaus jää tietyissä tapauksissa voimaan, vaikka päävelan maksuehdot muuttuisivat tai itse velka kokonaan lakkaisi. Päävelkaa saa periä takaajalta, vaikka päävelallinen olisi asetettu yksityishenkilön velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen. Kyseessä tällöin on siis tilanne, jossa päävelallinen on maksukyvyttömyysmenettelyssä ja se muuttaa päävelallisen maksukykyä tai lakkauttaa sen.
Omavelkainen takaus turvaa sitä, että velkoja saa saatavan suoritukselleen, jos päävelkoja ei olekaan maksukykyinen. Takaaja ottaa riskin itselleen päävelallisen maksukyvystä. Takaajan vastuuriski toteutuu siis juuri konkurssissa.
Päävelallinen on ollut osakeyhtiö, joka on purkautunut konkurssin päätyttyä niin, että takautumissaatava on jäänyt suorittamatta. Jos purkautuneelle yhtiölle ilmaantuu varoja myöhemmin, takaajan takautumisoikeus on turvattu samalla tavalla kuin muiden konkurssivelkojien oikeudet. Osakeyhtiön purkauduttua konkurssin johdosta yhtiössä voidaan ryhtyä tietyissä tilanteissa selvitystoimenpiteisiin ja konkurssin päätyttyäkin voidaan toimittaa jälkiselvitystoimia. Siten ei olisi perustelua edellyttää velkojalta saatavansa vanhentumisen katkeamista. Osakeyhtiöoikeudellisen selvitystilasäännöstön sekä konkurssin jälkiselvitystä koskevan säännöstön tarkoituksena on ensisijaisesti mahdollistaa purkautuneen osakeyhtiön asioiden loppuunsaattaminen tietyissä erityistilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, jos uusia varoja ilmaantuu ja niitä voitaisiin jakaa velkojille. Siten velkojan ei voida edellyttää ryhtyvän saatavansa katkaisutoimiin konkurssivelalliseen nähden sillä uhalla, että velkojan oikeus takaajaa kohtaan lakkaisi muussa tapauksessa. Tällöin velkojalla ei ole ollut tarvetta katkaista saatavansa vanhentumista konkurssiin asetetulta yhtiöltä sen jälkeen, kun se on lopettanut konkurssin johdosta toimintansa ja purkautunut. Siten A:nkaan takauksen voimassaolo ei ole lakannut, koska päävelka on vanhentunut. Velkojan konkurssihakemuksen perusteena ollut saatava A:lta on ollut täytäntöönpanokelpoinen, joten hakemusta ei olisi tullut hylätä alioikeuksissa. Korkein oikeus palautti asian käsittelyn käräjäoikeuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa