» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse pankkiryöstöstä ja teon törkeyden arvioinnista, kun tekovälineenä käytettiin kyynelkaasusumutinta. Tapauksessa A ajoi moottoripyörällä, jonka rekisterikilvet oli peitetty teipillä, pankin eteen ja käveli pankkiin moottoripyöräkypärään naamioituneena. Sisällä hän vaati rahoja ilmoittaen, että kyseessä oli ryöstö. Tilanteen yhteydessä A muun muassa suihkutti pankkivirkailija B:n kasvoihin kaasusumuttimella kyynelkaasua ja heitti hänet polvilleen huoneen nurkkaan. A anasti pankin kassakaapista ja kassalaatikosta yhteensä noin 133 000 markkaa. Virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta törkeästä ryöstöstä.
Kihlakunnanoikeus tuomitsi A:n ryöstöstä vuodeksi ja 10 kuukaudeksi vankeuteen. Kihlakunnanoikeus ei pitänyt tekoa törkeänä ja totesi, ettei teossa käytetty kyynelkaasusumutin ollut rinnastettavissa ampuma-aseeseen, eikä kyseessä ollut hengenvaarallinen väline. Hovioikeus muutti kihlakunnanoikeuden ratkaisua ja korotti A:n vankeusrangaistusta ryöstöstä kahdeksi vuodeksi ja yhdeksi kuukaudeksi. Hovioikeus katsoi, ettei kihlakunnanoikeuden tuomitsema rangaistus ollut oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, eikä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta. Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että ryöstö katsotaan törkeäksi, jos teossa käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Ampuma-aseina pidetään aseiden lisäksi muun muassa sellaista kaasusumutinta, jonka käytöstä voi aiheutua vahinkoa terveydelle.
Tapauksessa A käytti tekovälineenä kyynelkaasusumutinta, jota voitiin pitää ampuma-aseeseen rinnastettavana välineenä. Korkein oikeus ei kuitenkaan pitänyt tapauksessa kyynelkaasusumutinta hengenvaarallisena tekovälineenä. Koska kyse ei ollut hengenvaarallisesta välineestä, A:n ryöstö ei ollut törkeä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa