» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisu KKO:2015:9 koski rangaistuksen määräämistä ja ylimääräistä muutoksenhakua. Tapauksessa käräjäoikeus oli muuntanut yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olleen osan eli 38 tuntia lainvoiman saaneella tuomiolla kolmen kuukauden vankeudeksi. Lisäksi käräjäoikeus oli päättänyt, että kolmen kuukauden vankeusrangaistuksesta oli tehtävä muuntamisen vuoksi rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla vapaudenmenetystä koskeva vähennys 6 päivää. Korkeimmassa oikeudessa kysymys oli siitä, oliko käräjäoikeus muuntanut yhdyskuntapalvelun virheellisesti ja miten rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vapaudenmenetysaikaa koskeva vähennys tuli ottaa muuntamisessa huomioon sekä oliko mahdollinen virhe tapahtunut A:n vahingoksi saaden tuomion purkamisen edellytykset täyttymään. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa, jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkeimman oikeuden mukaan purkamisen edellytyksenä on tavallisesti lain väärä soveltaminen selvällä ja kiistattomalla tavalla, jolloin sovellettu säännös ei ole ollut tulkinnanvarainen, eikä kyseinen säännös ole myöskään sisältänyt tuomioistuimille jätettyä harkinnanvaraa. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 14 §:n mukaan korkeimmalla oikeudella on valta välittömästi oikaista tuomiota, jos asia havaitaan selväksi eikä hakemus koske rikosasiassa annetun tuomion purkamista syytetyn vahingoksi. Korkein oikeus totesi, että yhdyskuntapalvelussa annetussa laissa ei ole säännöstä muuntosuhteesta sen varalta, että yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa muunnetaan vankeudeksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tällaisessa tilanteessa tulisi noudattaa samaa muuntosuhdetta kuin yhdyskuntapalvelua tuomittaessakin. Vankeuslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan vapaudenmenetystä vastaava vähennys otetaan rangaistuksen täytäntöönpanossa huomioon sen pituisena kuin tuomioistuimen päätöksessä on määrätty. Rikoslain 6 luvun 13 §:n mukaan tuomioistuin vähentää määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta sen ajan, jonka tuomittu on kyseisen rikoksen johdosta ollut vapautensa menettäneenä. Rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentin mukaan vapaudenmenetystä koskeva aika vähennetään niistä vankeusrangaistuksen määräosista, jotka on suoritettava vankilassa, ennen kuin tuomittu päästetään suorittamaan loppuosa rangaistuksesta ehdonalaisessa vapaudessa. Rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentin mukaan määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta puolet. Vanki, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. Korkein oikeus totesi käräjäoikeuden muuntaneen A:lle tuomitusta yhdyskuntapalvelurangaistuksesta suorittamatta olevan osan 38 tuntia kolmeksi kuukaudeksi vankeutta, josta rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys oli 6 päivää. Korkein oikeus totesi, että tuomiolauselma oli sisältänyt merkinnän yhdyskuntapalvelun 46 tunnin suoritetusta osasta, mutta muuntamisen lopputulos on siitä huolimatta ollut kolme kuukautta vankeutta. Korkeimman oikeuden mukaan käräjäoikeuden tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Alkuperäistä muuntosuhdetta, joka oli 1:1, käyttäessä yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa olisi täytynyt muuntaa 38 päivän vankeudeksi. A ei ollut suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa hänen syyksi luettuja rikoksia edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Lisäksi hän oli ollut alle 21-vuotias tehdessään kyseiset rikokset. Korkein oikeus totesi, että rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentin mukaan A tuli päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut vankeusrangaistuksesta yhden kolmasosan. Korkeimman oikeuden mukaan määrättäessä yhdyskuntapalvelurangaistuksen pituutta, vähennyksenä huomioon otettu kuuden päivän vapaudenmenetysaika tuli ottaa täysimääräisesti huomioon laskettaessa ehdonalaista vapauttamista koskevaa määräaikaa. Korkein oikeus katsoi edellytysten käräjäoikeuden lainvoimaisen tuomion purkamiselle täyttyvän. Korkein oikeus päätti, että käräjäoikeuden tuomio puretaan ja se oikaisi käräjäoikeuden tuomiota siten, että A:lle tuomitun 3 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, josta oli vähennetty rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla 6 päivää, sijasta tuomitusta 84 tunnin yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevat 38 tuntia muunnettiin 38 päivän vankeudeksi. Vapaudenmenetysaika huomioon ottaen A:n tuli suorittaa vankeutta 44 päivää, josta oli vähennettävä rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla 6 päivää.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa