» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli tehnyt henkilövuokrausta harjoittavan henkilöstöpalvelu Argent Oy:n (Argent) kanssa kirjallisesti työsopimuksen, jossa oli sovittu työsuhteen olevan määräaikainen. Määräaikaisuuden perusteena oli käyttäjäyrityksen (Koti-idea Oy) työntekijää koskeva toimeksianto. Näin ollen työsuhteen määräaika päättyisi toimeksiannon päättyessä. Työsopimuksessa Argent sitoutui, että ilmoittaa A:lle työsopimuksen määräajan päättymiskohdan välittömästi, kun saa tiedon itse siitä. Työsuhde oli kestänyt 15.5.2006 – 26.1.2007 välisen ajan. Koti-idea ilmoitti Argentille toimeksiannon päättymisestä 12.1.2007, jonka jälkeen Argent oli heti tiedon saatuaan ilmoittanut A:lle työsopimuksen päättyvän 26.1.2007. Kirjallinen ilmoitus asiasta oli annettu A:lle 15.1.2007 Argentin toimistolla. A:lle maksettiin palkkaa Argentin puolesta 26.1.2007 asti.
A nosti kanteen käräjäoikeudessa vaatien, että hänen ja Argentin tekemä työsopimus 26.4.2006 vahvistetaan työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. A vaati lisäksi, että Argent velvoitetaan maksamaan hänelle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän korkoineen tuomion antopäivästä alkaen. A perusteli kanteensa sillä, ettei määräaikaiselle työsopimukselle ole ollut perusteltua syytä. Argentin asiakkaina oli useita käyttäjäyrityksiä, joissa tarvittiin koko ajan työvoimaa. Näin ollen Argentilla oli pysyvä työvoiman tarve ja tämän takia yhtiö olikin hakenut jatkuvasti lisää työntekijöitä firmaansa välitettäväksi toimimaan vuokratyöntekijöinä eri yrityksissä. Koti-ideakin oli kasvava yritys, joten työvoiman tarve oli selvästi jatkuvaa. A katsoi, että työsopimus oli tehty määräaikaisena työntekijän työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa. A:n mukaan vuokrayrityksenkin täytyy noudattaa työsopimuslain perusteita määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Argentilla ei siis ole ollut laillista irtisanomisperustetta toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. A:lle on kerrottu työsuhteen loppumissyyksi ainoastaan koti-idean tilausten lakkaaminen. A:ta ei kuultu asiassa eikä hänelle annettu mahdollisuutta lausua asiasta. A:lla työnteossa ei ollut huomautettavaa ja työsopimuksen irtisanominen oli tullut yllättäen, koska hänelle oli tehty jo vuorolista 17.3.2007 asti. Välittömästi A:n työsopimuksen päättämisen jälkeen Argent oli hakenut henkilökuntaa myyjän tehtävään samaan Koti-idea myymälään, jonne oli lopuksi palkattu myymäläpäällikkö ja Argentin kautta uusia myyjiä koko aikatyöhön. A:n työt eivät olleet vähentyneet eikä loppuneet, joten töiden vähentyminen ei voinut olla työsopimuksen päättymisen syynä.
Argent vastasi kanteeseen vaatien sen hylkäämistä. Argent kertoi vallitsevan käytännön mukaisesti solmineen perustellun määräaikaisen työsopimuksen A:n kanssa. Näin ollen A:n pitäisi esittää perusteet sille, miksi hänen kohdallaan olisi tullut poiketa alalla vallitsevasta käytännöstä. Argentin mukaan merkitystä on vain sillä, että työsopimusta tehtäessä on ollut peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle: näin ollen käyttäjäyrityksen tilanteen muutoksilla myöhemmin ei ole merkitystä. Työsuhteen määräaikaisuus ei liittynyt työsuhdeturvan kiertämiseen. Argentin mukaan heillä ei ollut tarjota A:lle työtä enää toimeksiannon jälkeen. Argentin mukaan Koti-idea oli tarvinnut työvoimaa, koska yksi työntekijä oli sairaslomalla ja hänen palatessa töihin, toimeksianto päättyi A:n osalta ennakoitua aikaisemmin. A:n työsopimuksen päättymisen jälkeen Argent oli saanut toisen toimeksiannon Koti-idealta, joka oli uusi ja erillinen eikä A olisi täyttänyt koti-idean vaatimia ammattitaito- ja muita vaatimuksia.
Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen. Käräjäoikeus lausui, että vuokratyösuhteissa toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on yleensä pääsääntö ja määräaikaiseen työsopimukseen tulee olla edellytykset työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan. Mikäli vuokratyöntekijän sopimus on koskenut vain tiettyä määrättyä työtä ja vuokrayrityksellä ei ollut asiakaskunta sekä toiminnan laajuus huomioon ottaen edellytyksiä tarjota työtä sovitun työkokonaisuuden jälkeen, ei perusteita toistaiseksi voimassa olevalle työsopimuksella ole ollut olemassa. Mikäli vuokrafirma tarjoaa työntekijälle jatkuvasti työtilaisuuksia eri yrityksissä, katsotaan työsuhde toistaiseksi voimassa olevaksi. Tässä tapauksessa kysymyksenä on, olisiko Argent voinut etukäteen arvioida, että pystyisi työllistämään A:n uudelleen sopimuksen päätyttyä. Argentin toimitusjohtaja lausui käräjäoikeudessa, että heidän kaikki muut paitsi rekrytoijat ja toimistohenkilökunta oli palkattu määräaikaisilla sopimuksilla, koska heidän työnsä perustuu käyttäjäyritysten toimeksiantoihin. Argent ei voi luvata töiden jatkumista etukäteen, koska työntekijän työhaastattelu voi tyssätä jo siihen, ettei käyttäjäyritys hyväksy työntekijää. Käräjäoikeus katsoi toteennäytetyksi, että Argent ei uskonut työsopimuksen solmimishetkellä pystyvänsä jatkuvasti tarjoamaan A:lle työtä. Tätä käsitystä tukee myös se, että käyttäjäyritykset ratkaisevat loppupeleissä työntekijöiden kohtalon. Nämä asiat huomioon ottaen, määräaikainen työsopimus A:n kanssa on voitu solmia.
A valitti asiassa hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että vuokratyössäkin määräaikaisentyösopimuksen tekemisen edellytyksiä arvioidaan työsopimuslain 1 luvun 3 pykälän 2 momentissa mainittujen perusteiden mukaan. Asia voi tulla arvioitavaksi myös työntekijän irtisanomissuojan kiertämistä koskevien säännösten kannalta tietyissä tapauksissa. Arvioitaessa syitä määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen, tulee huomioon ottaa Argentin toimiala henkilöstöpalveluyrityksenä ja vuokrayrityksen sekä käyttäjäyrityksen välillä oleva työnjako: tässä tapauksessa Argent vuokrasi työntekijöitä käyttäjäyritykselle, joka päätti lopullisesti työntekijöiden työhönotosta. Mitä tulee Argentin mahdollisuuksista ennakoida A:ta koskevan toimeksiannon kestoa, on Argentilla ollut vain vähäiset mahdollisuudet tähän. Argent toimi alalla vakiintuneen käytännön mukaisesti solmiessaan määräaikaisen työsopimuksen A:n kanssa koti-idealle tehtävässä vuokratyössä. Argent ei ole voinut etukäteen tietää koti-idean tulee työvoiman tarvetta eikä se voinut vaikuttaa A:n työnjatkumiseen, koska se perustui toimeksiantoon. Näillä perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
A:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. A vaati valituksessaan korkeinta oikeutta vahvistamaan, että Argentin ja hänen välillä 26.4.2006 tehty työsopimus on ollut toistaiseksi voimassa oleva työsopimus työsopimuslain mukaan. Lisäksi A vaati Argentia maksamaan hänelle edellä mainitun lain 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä eli noin 26 400 euroa korkoineen. Argent vastasi valitukseen vaatien valituksen hylkäämistä. Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä oli, onko A:n ja Argentin välistä työsopimusta pidettävä toistaiseksi voimassa olevana vai määräaikaisena.
Korkein oikeus totesi, että vaikka Argentin menettely tehdä työsopimus määräaikaisena vastasi sen alan tavanomaista menettelyä, ei sillä voida syrjäyttää lain säännöksiä. Lain mukaan määräaikaisuudelle tulee aina olla peruste. Määräaikaisissa sopimuksissa päättyminen määräytyy objektiivisin perustein, kun päivämäärän, tietyn tapahtuman tai tehtävän perusteella. Tässä tapauksessa oli sovittu, että työsuhteen määräaika loppuu käyttäjäyrityksen toimeksiannon päättyessä. Tarkemmin aikaa ei ollut määritelty. Näin ollen korkein oikeus katsoi, ettei tällainen toimeksiannon kestoon sidottu työsopimuksen määräajan päättyminen ole perustunut objektiiviseen perusteeseen. Nämä seikat huomioon ottaen, Argentin ja A:n välinen työsopimus on tehty määräaikaisena ilman perusteltua syytä. Näin ollen Argentilla ei ole ollut oikeutta päättää työsopimusta vain toimeksiannon loppumisen perusteella.
Korkein oikeus kumosi käräjä- ja hovioikeuden tuomiot ja vahvisti A:n ja Argent Oy:n välillä tehdyn työsuhteen olleen toistaiseksi voimassa oleva. Korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen vahingonkorvauksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväksi ja meneteltävä laillisesti palautuksen syy huomioon ottaen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa