» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Rissanen oli toiminut pankin johtokunnan jäsenenä sekä konsernin hallintojohtajana 1.9.1988 alkaen. Rissanen oli tullut pankin palvelukseen 1.11.1965 ja ollut työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa pankkiin 1.9.1988 saakka, jolloin hänet on nimitetty pankin johtokunnan jäseneksi. Rissanen on ollut sitä mieltä, että toimiessaan hallintojohtajana hän on ollut työsuhteessa pankkiin ja sen seurauksena pankilla ei ole ollut oikeutta myöhemmässä vaiheessa irtisanoa häntä.
Pankissa on ollut johtokunnan työjärjestys, jossa on erotettu johtokunnan toiminta johtokunnan jäsenen toiminnasta liiketoimintaorganisaatiossa. Pankin mukaan hallintojohtajan tehtävät liittyivät Rissasen asemaan johtokunnan jäsenenä, eikä pankin ja Rissasen välillä ole ollut työsuhdetta.
Liikepankkilain mukaan liikepankin hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, hallituksena toimiva johtokunta ja toimitusjohtaja. Hallintoneuvoston tehtävänä on muun muassa valita ja vapauttaa johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä toimitusjohtaja ja määrätä heidän palkkaetunsa.
Pankin työjärjestyksen mukaan pankin konsernijohto jakaantui konsernijohtoon ja liiketoimintoihin. Konsernijohtoon lukeutuivat pääjohtaja, konsernin hallintojohtaja ja talousjohtaja. Konsernijohdon ylin elin oli pankin johtokunta.
Korkein oikeus totesi Rissaselle kuuluneen johtokunnan jäsenyyteen perustuvan ja liittyvän tehtävän konsernin toimintaorganisaatiossan eikä huomioiden hänen tosiasiallinen asemansa voida asiassa päätyä sellaiseen lopputulemaan, että hän olisi hallintojohtajana ollut pankin työsopimuslaissa tarkoitetun johdon ja valvonnan alainen. KKO:N mukaan Rissanen ei johtokunnan jäsenenä toimiessaan ole ollut työsuhteessa pankkiin, vaan hänen asemansa on ollut samanlainen kuin muillakin pankin johtokunnan jäsenillä.
Pankki ei ollut velvollinen suorittamaan Rissaselle työsopimuslakiin perustuvia korvauksia.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa