» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa myytävänä olleessa asuinhuoneistossa oli ostotarjouksen tekemisen ja sovitun kaupantekopäivän välillä havaittu kosteusvaurio. Asiassa on kysymys siitä, onko kauppa jäänyt syntymättä tarjouksen tekijöiden eli ostajien puolella olevasta syystä, ja onko myyjällä sen vuoksi oikeus pitää käsiraha. Käräjäoikeus katsoi, ettei käsirahan sovitteluunkaan ollut perusteita ja hylkäsi kanteen. Myös hovioikeus päätyi samaan lopputulokseen tapauksessa.
Asia eteni korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus lausui, että asuntokauppalain 3 luvun 3 §:n 2 momentin (843/1994) mukaan myyjällä on oikeus pitää käsiraha, jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä. Laissa ei tarkemmin määritellä sitä, milloin kysymys on tällaisesta syystä.
Korkein oikeus katsoi, että tarjouksen tekemisen jälkeen havaittu, objektiivisesti arvioituna merkityksellinen asunnon kunnon puutteellisuus oli tyypillisesti sellainen seikka, jonka johdosta tarjouksen tekijä voi vetäytyä kaupasta ilman, että kaupan syntymättä jäämisen voitaisiin katsoa johtuvan hänen puolellaan olevasta syystä. Lisäksi korkein oikeus lausui, että asunnon kunnossa ilmennyttä puutteellisuutta voida arvioida samalla tavalla kuin asunnon virhettä käsirahan liittyessä asuntokaupan valmisteluun. Myyjän velvollisuus palauttaa käsiraha asunnon kunnossa havaitun puutteellisuuden vuoksi ei siten edellytä, että asunnon tulisi olla kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin mitä tarjouksen tekijällä on ollut perusteltua aihetta edellyttää tarjousta tehdessään.
Vaikka tapauksessa ostajat eivät olleet vaatineet kosteusmittausta, se ei tarkoittanut hyväksyntää kosteusvaurion osalta. Kosteusvaurioiden johdosta huoneiston kunto oli siten huonompi kuin mitä ostajat olivat tarjousta tehdessään edellyttäneet.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa