» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ennen isyyslain voimaantuloa vuonna 1962 avioliiton ulkopuolella syntynyt A oli saanut tietää vuonna 1982, että B oli hänen isänsä. Isyyslain voimaanpanosta annetussa laissa säädetty viiden vuoden määräaika isyyden vahvistamiskanteiden nostamiselle oli 1.10.1981 jo päättynyt. B oli kuollut 4.1.2009, ja A vaati 22.6.2009 vireille tulleessa kanteessaan B:n isyyden vahvistamista. Suoritetun DNA-tutkimuksen mukaan B oli A:n isä 99,8 prosentin todennäköisyydellä.
Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen liian myöhään nostettuna. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Voimaanpanolain 7 §:n 2 momentti kuuluu: "Isyyden vahvistamista koskeva kanne on pantava vireille viiden vuoden kuluessa isyyslain voimaantulosta. Kannetta ei kuitenkaan saa nostaa, jos mies on kuollut." Säännöksessä tarkoitettu viiden vuoden määräaika on päättynyt 1.10.1981.
A on vedonnut perusteinaan vaatimukselleen, että hänellä on kanneaikasäännöksestä huolimatta oikeus ajaa kannetta, yhtäältä tarpeeseensa saada biologinen alkuperänsä selvitetyksi ja isäsuhde vahvistetuksi sekä toisaalta siihen, että hänellä ei mielestään ollut ollut todellista mahdollisuutta tähän kanneaikasäännöksen mukaisessa määräajassa. A on vedonnut myös siihen, että lastenvalvoja oli kieltäytynyt isyyden selvittämisestä, eikä A:lla näin ollen ollut mahdollisuutta nostaa kannetta määräajassa.
Korkein oikeus katsoi, että lastenvalvojan virheellisen menettelyn vuoksi A:lla ei olisi ollut mahdollisuutta nostaa kannetta määräajassa. A on lisäksi saanut tiedon äidiltään B:n isyydestä vasta 1982 eli määräajan päättymisen jälkeen. A oli myös tullut täysi-ikäiseksi vasta noin vuosi ja kolme kuukautta ennen määräajan päättymistä. A:n ei voitu Korkeimman oikeuden mukaan ikäänsä nähden edellyttää, että hän olisi määräajan kuluessa ehtinyt selvittää biologisen isänsä henkilöllisyyden sekä nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi myös, että isäksi väitetyn miehen kuolema ei tapauksessa ole esteenä kanteen nostamiselle.
Korkein oikeus antoi A:lle oikeuden nostaa isyyden vahvistamis kanteen sekä ratkaisi asiassa että B on A:n isä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa