» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse asunto-osakkeisiin kohdistuneesta asunto-osakeyhtiön virheellisen suuruisen lainaosuuden vaikutuksesta asuntokauppaan. Tapauksessa A ja B ostivat C:ltä ja D:ltä asunto-osakeyhtiön huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Kauppahinnaksi sovittiin 490 000 markkaa. Isännöitsijäntodistuksen perusteella osakkeisiin kohdistui 50 114 markan suuruinen osuus asunto-osakeyhtiön lainoista. C toimi kaupantekohetkellä asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä, ja hän oli myös allekirjoittanut ostajille esitetyn isännöitsijäntodistuksen. Noin puoli vuotta kaupanteon jälkeen yhtiön uusi isännöitsijä ilmoitti A:lle ja B:lle, että heidän ostamiin asunto-osakkeisiin kohdistui 8 418 markkaa suurempi osuus asunto-osakeyhtiön lainoista kuin mitä kaupanteossa heille oli ilmoitettu isännöitsijäntodistuksella. A ja B vaativat C:tä ja D:tä maksamaan hinnanalennuksena 8 418 markkaa korkoineen.
Raastuvanoikeus hylkäsi A:n ja B:n kanteen. Raastuvanoikeus katsoi, etteivät C ja D olleet antaneet vääriä tietoja lainan osuudesta. Kyse oli inhimillisestä virheestä, joka ei johtunut C:n toimista isännöitsijänä. A ja B eivät olleet kärsineet sellaista vahinkoa, josta C ja D olisivat olleet vastuussa. Hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden ratkaisun ja velvoitti C:n ja D:n maksamaan yhteisvastuullisesti A:lle ja B:lle virhettä vastaava hinnanalennus, jonka hovioikeus arvioi 6 000 markan suuruiseksi. Hovioikeus katsoi, että tapauksessa myyjät olivat suhteessa ostajiin vastuussa kaupan kohteen sopimuksenmukaisuudesta myös sellaisten virheiden osalta, jotka eivät olleet tiedossa sopimusta tehtäessä.
Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ratkaisun ja jätti asian raastuvanoikeuden ratkaisun lopputuloksen varaan. C ja D vapautettiin hinnanalennuksen maksuvelvollisuudesta A:lle ja B:lle. Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että sekä myyjät että ostajat olivat erehtyneet kauppaa tehtäessä osakkeisiin kohdistuneesta asunto-osakeyhtiön lainaosuudesta. Osakkeisiin kohdistuneet lainaosuudet ja pääomavastikkeet oli laskettu liian pieniksi ja menettely oli kohdistunut tasapuolisesti kaikkiin osakkeenomistajiin, eikä isännöitsijä ollut vastuussa lainaosuuden määrittämisestä.
Tapauksessa ei myöskään ilmennyt mitään sellaista, että lainaosuuden määrällä olisi ollut eritystä merkitystä kauppaa tehtäessä. Lainaosuuksien eroavuus ei ollut korkeimman oikeuden mielestä omiaan vaikuttamaan kauppahintaan, eikä myyjät olleet asiassa vastuussa ostajille.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa