» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pantinsaajaksi arvo-osuusrekisteriin merkitty kantaja A vaati tilinhoitajayhteisön ja yhteisön asiamiehen velvoittamista korvaamaan A:lle osakekaupassa syntyneet tappiot. Tappio oli päässyt syntymään, koska A oli myynyt osakkeita velaksi. A uskoi, että hänelle kirjattu panttioikeus turvaisi saatavaa asiassa, mutta myöhemmin kävi ilmi, että panttaus oli pätemätön väärennöksen johdosta. A katsoi, että tilinhoitajayhteisö on huolimattomuudestaan riippumatta velvollinen korvaamaan hoidossaan olevalle arvo-osuustilille aiheutuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet virheellisistä kirjauksista. Velvollisuus perustuisi A:n mukaan arvo-osuustileistä annetun lain ankaralle vastuulle. A esitti, että virheellisen kirjauksen aiheuttama ankara vastuu soveltuu myös silloin, kun virheellinen kirjaus on aiheutunut pantinsaajan itse toimittamasta panttaussitoumuksesta, joka myöhemmin on osoittautunut väärennetyksi. A:n vaatimukset hylättiin kaikissa oikeusasteissa.
Korkein oikeus totesi, että kirjaamisedellytysten tarkastaminen tilinhoitajayhteisön toimesta tarkoittaa käytännössä ainoastaan asiakirjojen muodollista tutkimista. Pantinsaaja ei tapauksessa ollut osoittanut, että tilinhoitajayhteisön asiamiehen olisi tullut selvittää asiaa muodollisia seikkoja laajemmin. Pätemättömäksi osoittautuneen sopimuksen osapuolelle aiheutunut vahinko ei kuulu arvo-osuustileistä annetun lain ankaran vastuun piiriin. Korkeimman oikeuden mukaan kirjaamismenettelystä ei ole syytä luoda järjestelmää, joka tuottaisi sopimuksen osapuolelle suojaa hänen itsensä tekemän sopimuksen pätemättömyydestä aiheutuneita vahinkoja vastaan. Sopimusosapuolelta korkein oikeus edellyttää sopimuksen pätevyyden selvittämistä. Näin ollen kirjaamismenettelyn yhteydessä asiakirjojen muodollista tutkimista laajempi selvitys vaaditaan vain erityistapauksissa. Käytännössä sopimusosapuoli siis vastaa itse sopimuksen pätevyydestä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa