- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vajaavaltainen on henkilö, jonka oikeustoimikelpoisuutta on joko rajoitettu tai se on kokonaan poistettu. Vajaavaltainen voi olla myös alaikäinen, eli henkilö joka ei ole vielä täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. Vajaavaltaista edustaa taloudellisissa asioissa hänen edunvalvojansa. Kun kyseessä on alaikäinen, toimivat edunvalvojan asemassa yleensä tämän vanhemmat tai huoltajat. Myös vajaavaltainen henkilö voi saada perintöä ja osallistua tavanomaisiin toimenpiteisiin perintöä koskien. Kun kuolinpesässä on osakkaana vajaavaltainen henkilö, on kuitenkin oltava tarkkana siinä, että menettely perinnönjaossa toimitetaan lain mukaisesti.
Edunvalvontaa sääntelevässä holhoustoimilaissa on säädetty toimenpiteistä, jotka vaativat holhousviranomaiselta eli Digi- ja väestötietovirastolta luvan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vajaavaltaisen edunvalvojan on pyydettävä holhousviranomaiselta lupa toimenpiteen suorittamiseen. Silloin kun vajaavaltainen on osakkaana kuolinpesässä, luvan vaativat muun muassa kuolinpesän pitäminen jakamattomana, perinnönjaosta sopiminen, perinnöstä luopuminen, pesäosuuden luovuttaminen sekä osituksesta sopiminen.
Kuolinpesää ei saa jättää jakamatta ilman holhousviranomaisen lupaa, mikäli vähintään yksi osakkaista on vajaavaltainen. Tällöin on harkittava, onko jakamatta jättäminen vajaavaltaisen edun mukaista. Usein alaikäisen kohdalla näin ei ole, sillä veroseuraamuksissa otetaan huomioon alaikäisyysvähennys alaikäisen vajaavaltaisen perintöosasta. Tällaisen huojennuksen sivuuttamista ei helposti voida katsoa vajaavaltaisen edun mukaiseksi. Perinnön jakamatta jättämisellä ei tarkoiteta perinnöstä luopumista, vaan sitä, että pesän jakoa lykätään tulevaisuuteen, jolloin pesän omaisuus säilyy kuolinpesän hoidossa ja hallinnassa. Perintöverotus toimitetaan jakamatta jättämisestä huolimatta. Tällöin voi olla vajaavaltaisen edun mukaista, että toimitetaan jako, josta saadulla varallisuudella on mahdollista suoriutua veroseuraamuksista.
Kun perinnönjaosta sovitaan perillisten kesken niin sanottuna sopimusjakona, on jaon toimittamiselle sopimuksen mukaisena saatava holhousviranomaisen lupa. Holhousviranomainen tutkii, onko jakosopimus vajaavaltaisen edun mukaista. Esimerkiksi kiinteistön osoittaminen alaikäiselle ei ole tämän edun kannalta paras ratkaisu perintöverotuksellisista syistä. Huomioon on otettava vajaavaltaisen taloudellinen kyky suoriutua perinnön tuomista veroseuraamuksista. Jos kuitenkin jaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, holhousviranomaisen lupaa ei tarvita, sillä pesänjakajan tehtävänä on vajaavaltaisen perillisen edun huomioon ottaminen.
Käytännössä alaikäinen voi saada perinnönjaossa esimerkiksi ajoneuvon. Tällöin on taloudellisen ja muun edun lisäksi otettava huomioon se, kenellä on oikeus käyttää kyseistä kulkuneuvoa, kunnes perinnön saanut on täysi-ikäinen. Tällaista tilannetta koskevat omaisuuden hoitamista ja säilyttämistä koskevat säännöt. Edunvalvojan on hoidettava vajaavaltaisen omaisuutta siten, ettei sen arvo alene ja siten, että se voidaan käyttää vajaavaltaisen itsensä hyödyksi. Omaisuutta on hoidettava lisäksi huolellisesti. Jos kulkuneuvoa ei ole esimerkiksi siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi tarkoituksenmukaista säilyttää vajaavaltaisen hyödyksi (esim. korkeat vakuutusmaksut), voi olla vajaavaltaisen etu myydä kulkuneuvo tai muu omaisuus.
Perinnöstä luopuminen on myös sellainen toimenpide, johon ehdottomasti vaaditaan holhousviranomaisen lupa. Perinnöstä luopumisella tarkoitetaan edunvalvojan vajaavaltaisen puolesta antamaa tahdonilmaisua, jolla hän ilmoittaa vajaavaltaisen luopuvan hänelle tulevasta perintöosasta. Luopumisessa on tarkoin tutkittava, onko se vajaavaltaisen edun mukaista. Jos luopuminen heikentää vajaavaltaisen varallisuusasemaa, luopumista ei voida pitää hänen edun mukaisena. Jos luopuminen taas on vastikkeellista, eli luopumisen johdosta saadaan perintöosaa vastaava korvaus pesästä, toimenpidettä voidaan kenties pitää vajaavaltaisen edun mukaisena.
Lakimiehemme neuvovat vajaavaltaisen kannalta tärkeiden toimenpiteiden suorittamisessa.
Varoitukset
- Silloin kun vajaavaltainen on osakkaana kuolinpesässä, tarvitaan lain mukaan moniin toimenpiteisiin holhousviranomaisen lupa
- Tällaisia ovat kuolinpesän pitäminen jakamattomana, perinnönjaosta sopiminen, perinnöstä luopuminen, pesäosuuden luovuttaminen sekä osituksesta sopiminen
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa