- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilön kuoltua syntyy kuolinpesä, joka koostuu vainajalta jääneistä varoista ja veloista. Kuolinpesän osakkaisiin kuuluvat perilliset, pääsääntöisesti leski sekä yleistestamentinsaajat. Yleistestamentinsaajat ovat henkilöitä, joille perittävä on testamentannut jonkin jako-osuuden perinnöstään. Pelkän tietyn esineen tai tietyn summan rahaa ns. erityistestamentin perusteella osalleen saanut henkilö ei siis lukeudu kuolinpesän osakkaisiin. Leski kuuluu kuolinpesän osakkaisiin, mikäli hän on perillinen tai hänen hyväkseen oli tehty yleistestamentti. Lisäksi leski on osakas ositukseen asti avio-oikeuden nojalla, jos ainakin jommalla kummalla puolisoista oli avio-oikeus toisen omaisuuteen.
Kuolinpesän osakkaat ottavat pääsääntöisesti kuolinpesän omaisuuden ja selvityksen yhteisesti harteilleen. Tällöin kuolinpesän osakkaat muodostavat yhdessä ns. kuolinpesän yhteishallinnon. Tämän vuoksi onkin tärkeää rajata osakkaiden piiri tarkasti. Toisaalta kuolinpesän osakkaat voivat myös ulkoistaa pesänselvitystehtävän tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle. He voivat myös yksimielisesti valtuuttaa esimerkiksi yhden joukostaan hoitamaan pesänselvityksen kaikkien puolesta.
Vainajan omaisuuden selvittämisellä tarkoitetaan toimia, joilla kuolinpesä saadaan jakokuntoon. Tavoitteena on mm. koostaa mahdollisimman kattava vastuu- ja varaluettelo tulevaa perunkirjoitusta varten. Näin perunkirjoitusta ei tarvitse täydentää jälkikäteen. Perunkirjoituksen laiminlyönti on toisaalta sanktioitu. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoituksesta saadaan lopputulokseksi perukirja, jossa on luetteloitu mm. tarkemmat tiedot perittävästä, selvitys kuolinpesän osakkaista sekä kuolinpesän varoista ja veloista kuolinpäivän arvolla laskettuna. Perukirjasta selviää sekä perittävän että mahdollisen lesken varallisuusasema sukulaissuhteineen. Selvitys vainajan varoista ja vastuista laaditaan kirjallisena. Jos perukirja on puuttellinen, pitää sitä täydentää täydennysselvityksellä.
Olennaista on, että perinnönjakoa ei voida toimittaa ennen pesänselvityksen päättymistä. Kuolinpesän selvittäminen ja jako etenee siis seuraavassa järjestyksessä: 1) pesänselvitys, 2) perunkirjoitus ja 3) perinnönjako.
Vainajan omaisuuden selvittäminen voi lähteä liikkeelle, kun joko ns. kuolinpesän yhteishallinto tai kuolinpesän asioita yksin hoitava henkilö ottaa kaikki jäämistöä koskevat asiakirjat haltuunsa. Tarvittavia asiakirjoja voivat olla mm. todistus pankkitilien kuolinpäivän saldosta kertyneine korkoineen, vainajan luotto-, pantti- ja takaussopimukset, selvitykset vainajan arvo-osuuksista, osakkeista ja osuuskunnan jäsenyyksistä, autojen ja muiden kulkuneuvojen rekisteriotteet, selvitys mahdollisesti kuolemantapauksen johdosta maksetuista vakuutuskorvauksista, mahdollinen avioehtosopimus, tiedot viimeisimmästä verotuksesta, käteisen rahan määrä yms. Jos vainajalta jäi asunto-omaisuutta, kiinteistöstä tarvitaan lainhuuto- ja rasitustodistus sekä kauppakirja ja asunto-osakkeesta osakekirja, kauppakirja sekä isännöitsijäntodistus. Jos vainaja oli eläessään antanut tavanomaista suurempia lahjoituksia, tarvitaan näistä lahjakirjat. Lisäksi tarvitaan mahdollinen peru-, ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen.
Kuolinpesän selvitys ja perunkirjoitus ovat siis kaksi eri asiaa. Pesänselvitys kuuluu lähtökohtaisesti kaikille kuolinpesän osakkaille yhteisesti. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus sen sijaan on yleensä sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa ja hallinnassa jäämistöomaisuus on. Vaikka hänen oikeutensa olisi riitaisa, on hän silti perunkirjoitusvelvollinen. Toisaalta jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt muita kuin toissijaisia perillisiä, on perunkirjoitusvelvollisuus siis aina leskellä. Vastaavasti testamentin ensisaaja on perunkirjoitusvelvollinen, ei koskaan testamentin toissijaissaaja. Toisaalta jos leskellä on oikeus vain pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan, ei hän kuulu edes kuolinpesän osakkaisiin. Tällöin pesänselvitys kuuluu nimenomaisesti kuolinpesän osakkaille, eikä leskelle. Toisaalta perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus voidaan antaa myös mm. pesänselvittäjälle tai perittävän nimeämälle testamentin toimeenpanijalle.
Omaisuuden selvittämiseen voisi periaatteessa ajatella kuuluvan myös sen arvon määrittäminen. Haluavathan kaikki kuolinpesän osakkaat myös tietää, kuinka arvokas esimerkiksi kesämökki järven rannassa tai käytettynä ostettu auto on. Omaisuuden arvostamistehtävä ei kuitenkaan kuulu pesää selvittävälle henkilölle, vaan perunkirjoitusta varten määrätyille kahdelle uskotulle miehelle. Uskotut miehet lausuvat mielipiteensä siitä, mikä on omaisuuden käypä arvo.
Jäämistöoikeudelliset asiat saattavat olla kimurantteja ja herättää runsaasti kysymyksiä. Niitä ei kannata kuitenkaan pohtia yksin, sillä lakimiehemme auttavat sinua mielellään. Ota yhteyttä ja soita.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa