Minilex - Lakipuhelin

Työaikamuodot

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työsuhteissa työtä voidaan teettää noudattamalla jotakin eri työaikamuodoista. Nämä työaikamuodot ovat vaihtoehtoja toisilleen. Valta päättää noudatettavasta työaikamuodosta on yleensä työnantajalla. Työaikamuodon valinta vaikuttaa siihen, millaisena ajankohtana työtä teetetään, kuinka pitkiä työpäiviä työntekijät voivat tehdä ja kuinka kertyvät ylityötunnit määritellään. Tällaisia yleisesti tunnettuja työaikamuotoja ovat yleistyöaika, vuorotyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika.

Yleistyöaika on työsuhteissa yleisimmin noudatettava työaikamuoto. Jos työsopimuksessa ei sovita muun työaikamuodon noudattamisesta, sovelletaan silloin yleistyöaikaa koskevia säännöksiä. Yleistyöaikaa voidaan kutsua myös nimellä normaalityöaika. Yleistyöajassa on määritetty sekä vuorokautinen että viikoittainen säännöllinen työaika, joiden ylittämisestä myös ylityökorvaukset määräytyvät erikseen. Vuorokautinen työaika on pituudeltaan 8 tuntia ja viikoittainen työaika 40 tuntia. Toisaalta on mahdollista sopia työajan tasoittumisesta eri päivien tai viikkojen välillä siten, ettei ylityötä pääse kertymään. Yleistyöajalla työntekijällä on oikeus ruokailla omalla ajalla, eli pitää palkaton ruokatauko.

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava sovituin ajanjaksoin. 

Jaksotyöaika on yleistyöajasta poikkeava työaikamuoto, jolla työajan kannalta tarkasteltava ajanjakso on yleensä muutaman viikon pituinen. Kertyneet ylityöt arvioidaan tämän jakson kannalta kokonaisuudessaan. Vuorokautista tai viikoittaista ylityön kertymistä ei jaksotyöajassa tarkkailla. Jaksotyöaikaa on mahdollista noudattaa vain laissa mainituissa tietynluonteisissa töissä ja tietyissä toimintayksiköissä.

Jaksotyöajassa työaika on järjestetty niin, että työaika saa olla kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona olla enintään 120 tuntia. Jaksotyöaikaa hyödyntämällä työn teettäminen voidaan järjestää työnantajan kannalta tarkoituksenmukaisemmin niihin hetkiin ja viikkoihin, jolloin työvoimalle on enemmän tarvetta. Jaksotyöaika mahdollistaa sen, että jonakin viikkona saatetaan tehdä töitä huomattavan suuria tuntimääriä ja tämän jälkeen työntekijöillä on oikeus pitää jaksoaikaan kuuluvat vapaansa ennen jakson päättymistä. Jaksotyöajan erikoisuus on myös se, että työntekijällä on oikeus ruokailla työajan kuluessa työpaikallaan joutuisasti.

Toimistotyöaikaa sovelletaan työntekijöihin ja viranhaltijoihin, jotka työskentelevät virasto- ja toimistotehtävissä. Tällöin noudatettava säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa. Nämä rajat ylittävä työ katsotaan ylityöksi.

Eri työaikamuodoista voitte lukea tarkemmin muista artikkeleistamme.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]