- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tuhotyössä on kyse yleisvaarallisesta, hyvin vakavasta rikoksesta. Yleisvaaralliset rikokset ovat terrorismirikosten ohella kaikkein vaarallisimpia vaarantamisrikoksia. Tunnusomaista tällaisille rikoksille on niistä mahdollisesti aiheutuvien seurausten mittavuus. Syntyneiden vahinkojen määrä on osittain sattumasta riippuvaa. Rikoslaissa säädetään rangaistavasta tuhotyöstä ja sen yrityksestä.
Tuhotyötä ja muita yleisvaarallisia rikoksia koskevilla kriminalisoinneilla suojataan satunnaisesti muodostuvien ihmisryhmien henkeä, terveyttä ja omaisuutta. Kriminalisoinnilla suojataan myös yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Tuhotyössä on kyse joukkomittaisesta ilmiöstä teon kohdistuessa ennalta määräämättömään ihmisjoukkoon, omaisuuteen tai yhteiskunnan kollektiivisiin etuihin.
Tuhotyöstä rangaistaan sitä, joka sytyttää tulipalon, räjäyttää jotakin tai saa aikaan vedentulvan tai luonnontilan mullistuksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka että siitä on yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Tuhotyöstä tuomitaan myös se, joka omaisuutta vahingoittamalla tai tuhoamalla taikka tuotanto-, jakelu- tai tietojärjestelmän toimintaan oikeudettomasti puuttumalla aiheuttaa vakavan vaaran energiahuollolle, yleiselle terveydenhuollolle, maanpuolustukselle, oikeudenhoidolle tai muulle näihin rinnastettavalle yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle.
Yleisen vaaran aiheuttaminen
Tuhotyön tekotapoina mainitaan ensinnäkin tuhopoltto, räjäytys, vedentulva ja luonnontilan mullistus. Yhteistä näille tekotavoille on se, että niistä aiheutuvat seuraukset eivät yleensä voi olla aiheuttajansa täydessä kontrollissa, vaan seurausten laajuus on osin kiinni sattumanvaraisista seikoista. Sattumanvaraisina seikkoina voidaan mainita esimerkiksi vaarassa olevien ihmisten paljous, josta tekijä ei ole välttämättä tietoinen ja tulipalon yllättävä leviäminen sääolosuhteiden muuttumisen seurauksena.
Jotta kyse olisi tuhotyöstä, täytyy edellä mainitun teon aiheuttaa yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Yleinen vaara kohdistuu yleensä joukkoon ihmisiä. Esimerkiksi kerrostalon sytyttäminen tuleen vaarantaa kaikkien talossa olevien henkilöiden turvallisuuden. Lisäksi tekijä ei tarkkaan tiedä, ketä ja millä tavoin vaara uhkaa. Tulipalon sytyttäjä ei voi täysin hallita tekonsa seurauksia, vaan vaara voi kohdistua myös satunnaisiin henkilöihin, sivullisiin.
Kun kyse on henkeen ja terveyteen kohdistuvasta yleisen vaaran aiheuttamisesta, on riittävää, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa. Tuhotyöhön syyllistyy, vaikka kukaan ei olisi tosiasiassa vaarantunutkaan, jos teko, esimerkiksi kerrostalon sytyttäminen tuleen, on yleiseltä luonteeltaan sellainen, että konkreettinen yleinen vaara olisi voinut syttyä. Näin eittämättä on edellä mainitun tuhopolton osalta, vaikka sattumalta koko talossa ei olisi ollutkaan ketään. Toisaalta, jos tulipalon sytyttäjä on etukäteen varmistanut, ettei talossa ole ketään, ei hän syyllisty tuhotyöhön yleisen hengen ja terveyden vaarantamisen kautta.
Tuhotyöhön syyllistyy myös se, joka sytyttämällä tulipalon, räjäyttämällä, aiheuttamalla vedentulvan tai muun luonnontilan mullistuksen, aiheuttaa yleistä erittäin huomattavaa taloudellisen vahingon vaaraa. Erona edelliseen kappaleeseen on, että huomattavan taloudellisen vaaran on täytynyt olla todellakin lähellä syttyä. Teon vaaravyöhykkeellä on oltava ollut huomattava määrä omaisuutta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että riittävän arvokasta omaisuutta tulee olla vaaravyöhykkeessä ja sen tuhoutuminen tai vahingoittuminen tulee juuri tuossa tekotilanteessa olla varteenotettava mahdollisuus. Lähtökohtaisesti kyse on useamman kuin yhden henkilön taloudellisista intresseistä ja mahdollisesti syntyvän vahingon tulisi olla miljoonaluokkaa, kun kyseessä on tuhotyö. Yhden henkilön omaisuuden tuhoamista ei yleensä pidetä tuhotyönä.
Yhteiskunnan tärkeän toiminnon vaarantaminen
Tuhotyöstä tuomitaan myös se, joka aiheuttaa vakavan vaaran energiahuollolle, yleiselle terveydenhuollolle, maanpuolustukselle, oikeudenhoidolle tai muulle yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle omaisuutta vahingoittamalla tai tuhoamalla tai oikeudettomasti tuotanto-, jakelu- tai tietojärjestelmän toimintaan.
Suojaa saavat toiminnot, joihin puuttumalla voidaan saada nopeasti aikaan laajalti yhteiskuntaan ulottuvaa vahinkoa. Kyse voi olla esimerkiksi sähköjakelun katkaisemisesta voimalinjoja tuhoamalla. Vaaran tulee olla konkreettinen ja vakava. Teosta tulee seurata todellinen vaaratilanne ja vakavasti huomioitava mahdollisuus, että teosta seuraisi todellista vahinkoa tai merkittävä häiriö toiminnalle. Huomiota tulee kiinnittää vahingon todennäköisyyteen ja mahdolliseen mittavuuteen. Mitä vakavampi vahinko teosta on mahdollista seurata, sitä helpommin tuhotyön tunnusmerkistö täyttyy.
Esimerkiksi sähkölinjan tuhoaminen siten, että se aiheuttaa muutaman kotitalouden sähkökatkoksen muutamiksi tunneiksi on arvioitava eri tavalla kuin vastaava teko, josta seuraa laaja sähkökatkos ja yhteiskunnan toimintojen vaarantuminen. Toisena esimerkkinä voidaan mainita tietokoneviruksen levittäminen. Jos virus asennetaan yhden yrityksen järjestelmään, kyse tuskin on tuhotyöstä, mutta jos virus päästetään leviämään terveydenhuoltojärjestelmään ja siitä seuraa, että tärkeitä potilasrekistereitä ei saada luotettavasti käytettyä, voi kyse olla tuhotyöstä.
Rangaistusseuraamus
Tuhotyöstä rangaistaan ainoastaan tahallisena tekona. Tekijän täytyy tuntea tekonsa tosiasiallinen luonne. Tuhotyöstä tuomitaan aina vankeusrangaistukseen, jonka vähimmäispituus on neljä kuukautta ja enimmäispituus neljä vuotta. Alle kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomiota myös ehdollisena vankeutena. Lisäksi tuhotyöstä tuomittu voidaan tuomita vahingonkorvausvelvolliseksi aiheuttamastaan vahingosta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Tuhotyössä vaara kohdistuu ennalta määräämättömään ihmisjoukkoon, omaisuuteen tai yhteiskunnan tärkeään toimintoon
- Yleisin tuhotyön tekomuoto on tuhopoltto
Varoitukset
- Tuhotyöhön voi syyllistyä, vaikka teosta ei aiheutuisi seurauksia
- Jos tuhotyöstä aiheutuu henkilövahinkoja, niistä rangaistaan erikseen
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa