- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suullinen käsittely on oikeudenkäynnin päävaihe. Se toteutetaan, mikäli asia ei ratkea käsittelyn aiemmissa vaiheissa. Tuomioistuimen on perustettava ratkaisunsa suullisesti esitettyyn materiaaliin.
Käsittelyn suullisuus tarkoittaa sitä, että oikeudenkäyntiaineisto käydään suullisesti läpi. Kaikilla asianosaisilla on siten mahdollisuus olla käsittelyssä läsnä, lausua omista ja vastapuolen vaatimuksista sekä todisteista. Samalla esitetään kaikki oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Suullisuusperiaate on yksi oikeudenkäynnin kantavista periaatteista. Suullisuusperiaate merkitsee sitä, että tuomioistuimen on perustettava ratkaisunsa oikeudenkäynnissä suullisesti esitettyyn aineistoon. Suullisuusperiaate toteuttaa osaltaan myös julkisuusperiaatetta; suullista käsittelyä on helpompi seurata kuin kirjallista käsittelyä. Myös todistelun on tapahduttava suullisesti.
Käräjäoikeudessa pääkäsittelyt ovat suullisia. Ylemmissä oikeusasteissa taas kirjallinen käsittely on pääsääntö ja suullinen käsittely poikkeus siihen. Hovioikeudessa käsittelyt ovat pääsääntöisesti kirjallisia, mutta asianosaisen pyynnöstä tai tuomioistuimen omasta aloitteesta käsittely voi olla suullinenkin. Sama pätee hallinto-oikeudessa. Asianosaisen on perusteltava vaatimuksessaan suullisesta käsittelystä se, miksi suullinen käsittely on tarpeen ja mitä sellaista hän esittäisi siinä, mitä kirjallisessa käsittelyssä ei pystyisi esittämään yhtä tehokkaasti. Mikäli asianosaisen pyyntöön suullisesta käsittelystä suostutaan, on tuomioistuimen ratkaisun perustuttava sekä kirjalliseen että suullisesti esitettyyn aineistoon. Suullisesti esitetty aineisto siis täydentää kirjallista aineistoa. Korkeimmassa oikeudessa suullinen käsittely on harvoin tarpeen, ja silloinkin se usein rajataan koskemaan vain tiettyä aihetta tai seikkaa. Tämä johtuu siitä, että korkeimman oikeuden ratkaisu perustuu alempien oikeusasteiden tuottamaan materiaaliin, joissa harvoin on sellaisia puutoksia, jotka vaatisivat tarkentavaa suullista käsittelyä.
Suullinen käsittely on järjestettävä yhtäjaksoisesti. Mikäli käsittelyä ei ole mahdollista suorittaa loppuun yhden päivän aikana, on sitä mahdollisuuksien mukaan jatkettava perättäisinä päivinä.
Miten suullinen käsittely etenee?
Suullisessa käsittelyssä käydään oikeudenkäyntiaineisto läpi siten, että molemmat osapuolet saavat lausua siitä. Tuomari johtaa suullista käsittelyä ja pitää huolen sen asianmukaisesta etenemisestä.
Asianosaisten on siis esiinnyttävä tuomioistuimessa julkisesti. Sallittua on kuitenkin lukea suoraan asiakirjasta vaatimuksensa sekä suorat viittaukset oikeuskirjallisuuteen ja -käytäntöön sekä numero- tms. tilastoihin, joiden esittäminen ymmärrettävästi olisi muutoin vaikeaa. Lisäksi suullisessa istunnossa on sallittua käyttää muistiinpanoja asiansa esittämisen tueksi.
Suullisen käsittelyn vaiheet ovat pääpiirteittäin samanlaiset sekä rikos- että riita-asioiden osalta. Niissä on kuitenkin joitakin eroavaisuuksia. Riita-asialla tarkoitetaan yksityisten ihmisten tai yritysten välistä riitaa (esim. velkaa tai vuokrasuhdetta koskeva riita), kun taas rikosasioissa on aina kyse syyttäjän nostaman syytteen käsittelystä. Riita-asioissa suullista käsittelyä edeltää valmistelu ja rikosasioissa esitutkinta ja syyteharkinta.
Riita-asian suullinen käsittely etenee seuraavanlaisesti:
1. Selostus
Selostuksessa tuomari selostaa yhteenvedon avulla, mihin asian valmistelussa on päädytty. Sen jälkeen tuomari tiedustelee asianosaisilta, pitävätkö heidän valmistelussa esittämät vaatimukset edelleen paikkansa.
2. Kanteen kehittely sekä asiaesittely
Tässä vaiheessa asianosaiset perustelevat kantaansa vaatimukseensa sekä lausuvat vastapuolen perusteluista. Puheenvuorot menevät vuorotellen. Asiaesittelyssä ei esitetä todistelua, mutta tuodaan ilmi todistusteemat eli se, mitä todisteilla halutaan näyttää toteen.
3. Todistelu
Kun asianosaiset ovat saaneet lausuttua omista ja vastapuolen vaatimuksista, siirrytään ottamaan vastaan todistelua. Tässä vaiheessa voidaan kuulla todistajaa tai asiantuntijaa, käydä läpi asiakirjatodisteita tai muita todisteita.
4. Yhteenvetovaihe
Yhteenvetovaiheessa asianosaiset esittävät loppulausuntonsa, joissa he esittävät näkemyksensä siitä, miten tuomioistuimen pitäisi asia ratkaista. Lopuksi tuomari ilmoittaa, milloin ratkaisu asiaan annetaan. Ratkaisu voidaan antaa heti tai pienen tauon jälkeen asianosaisten vielä läsnä ollessa tai ns. kansliatuomiona, joka julkistetaan kirjallisesti myöhemmin tuomioistuimen kansliasta.
Rikosasioissa suullinen käsittely etenee seuraavasti:
1. Vaatimusten esittely
Tässä vaiheessa syyttäjä esittelee lyhyesti ajamansa syytteen, mitä vaatii rangaistukseksi (rangaistusvaatimus) sekä perusteet. Mikäli asianomistaja on käsittelyssä paikalla, hän voi esittää omat vaatimuksensa rangaistuksesta, oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta sekä ilmaista sen, onko samaa mieltä syyttäjän kanssa.
2. Vastaajan kanta esitettyihin vaatimuksiin
Seuraavaksi vastaaja eli rikoksesta syytetty kertoo lyhyesti, myöntääkö vai kiistääkö hän esitetyt vaatimukset rangaistuksesta sekä mahdollisista asianomistajan vaatimista korvauksista.
3. Asiaesittely
Asiaesittelyssä pääsevät ääneen sekä syyttäjä, asianomistaja että vastaaja. Ensiksi syyttäjä ja asianomistaja kertovat tarkemmin vaatimuksistaan ja mitä asiassa on heidän käsityksensä mukaan tapahtunut ja millä perustein. Syyttäjä voi esimerkiksi vaatia sakkoa varkaudesta, koska vastaaja on huoltoaseman valvontakameralla näkyvän tallenteen perusteella rikkonut parkissa olleen auton ikkunan, murtautunut sisälle ja varastanut auton.
Syyttäjän ja asianomistajan jälkeen puheenvuoron saa vastaaja, joka kertoo oman näkemyksensä tapahtumien kulusta. Vastaajalle on varattava tilaisuus lausua vastapuolen perusteluista.
5. Todistelu
Todistelussa otetaan vastaan kaikki asiaan liittyvät todisteet. Ensiksi käsitellään kirjalliset todisteet, kuten asiakirjat, valokuvat ja sähköpostiviestit. Seuraavana on vuorossa henkilötodistelu, jossa voidaan kuulla myös syytettyä ja asianomistajaa. Todistelussa on käytävä läpi kaikki todisteet, joihin asiassa halutaan vedota.
6. Loppupuheenvuorot
Loppupuheenvuorossa syyttäjä, asianomistaja sekä vastaaja kukin vuorollaan esittävät käsityksensä vastaajan syyllisyydestä eli onko syyte näytetty toteen, sekä siitä, mitä asiassa tulisi tuomita. Lopuksi tuomari ilmoittaa, milloin ratkaisu asiaan annetaan. Ratkaisu voidaan antaa kuten riita-asioissakin eli heti käsittelyn päätteeksi tai kansliatuomiona.
Yhteenveto
- Suullinen käsittely on oikeudenkäynnin päävaihe.
- Tuomioistuin perustaa ratkaisunsa suullisesti esitettyyn materiaaliin.
- Käräjäoikeudessa suullinen käsittely in pääsääntö, kun taas ylemmissä oikeusasteissa se on poikkeus.
- Ylemmissä oikeusasteissa suullinen aineisto täydentää kirjallista aineistoa.
- Riita-asialla tarkoitetaan yksityisten ihmisten tai yritysten välistä riitaa.
- Riita-asian suulliseen käsittelyyn kuuluu selostus, kanteen kehittely ja asiaesittely, todistelu, sekä yhteenvetovaihe.
- Rikosasian suulliseen käsittelyyn kuuluu vaatimusten esittely, vastaajan kanta esitettyihin vaatimuksiin, asiaesittely, todistelu, sekä loppupuheenvuorot.
Summary in English
- The oral hearing is the main part of the trial.
- The court bases its decision on the material presented in the oral hearing.
- In the District Court, oral proceedings are the main rule, while in higher courts it is an exception.
- In higher courts, oral material complements written material.
- A dispute means a dispute between private people or companies.
- The oral hearing of the dispute includes the explanation, the development of the claim and presentation of the facts, the evidence, and the summary phase.
- The oral hearing of a criminal case includes the presentation of claims, the defendant's position on the presented claims, case presentation, evidence, and closing statements.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Minulle tuli postissa kutsu todistamaan oikeudenkäyntiin. Pitääkö minun kirjoittaa jokin valmis kertomus siitä, miten tapahtumat mielestäni etenivät? Miten todistaminen tapahtuu?
Koska sinulle on tullut kutsu todistamaan, olet velvoitettu saapumaan paikalle. Todistaessa sinua kuullaan suullisesti eli mitään kirjallista kertomusta sinun ei tarvitse tehdä.
Todistaessa sinulta varmistetaan henkilöllisyytesi sekä pyydetään todistajan vakuutus. Sinun on siis puhuttava totta. Ensiksi sinut todistajaksi nimennyt taho kysyy kysymyksiä. Tämän jälkeen on vastapuolen vuoro esittää kysymyksiä. Lopuksi vielä tuomioistuin ja mahdolliset asianosaiset voivat kysyä asiasta. Todistamiseen ei yleensä mene kauaa aikaa, ellei asia ole hyvin riitainen.
2. Olen menossa oikeuteen perimään antamaani velkaa. Velka muodostuu monimutkaisista laskutoimituksista enkä ole aivan varma, pystynkö esittämään sitä koskevan vaatimukseni ilman kirjallista tukea. Voinko esittää velkakirjan oikeuden suullisessa käsittelyssä vaatimukseni perusteena?
Pääsääntö on, että asianosaisen on esitettävä vaatimuksensa ja perusteet niihin suullisesti oikeuden käsittelyssä. Jos kysymyksessä on kuitenkin asia, jota on hankala esittää suullisesti riittävän ymmärrettävällä tavalla, voi käyttää myös kirjallista materiaalia. Voit siis esittää velkakirjan sellaisenaan vaatimuksesi perusteena, mikäli se on tosiasiassa mutkikas ja suullisesti esitettynä hankalasti ymmärrettävissä.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (Finlex)
- Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (Finlex)
- Suullinen käsittely (Korkein oikeus)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa