Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja työsyrjintä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työntekijöiden syrjiminen on Suomessa kiellettyä rikosoikeudellisen sanktion uhalla. Työntekijöillä on vahva lakiin perustuva suoja syrjintää ja muuta asiatonta kohtelua vastaan työelämässä. Työnantaja tai tämän edustaja ei saa ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijaa tai työntekijää epäedulliseen asemaan. Rikoslaissa säädetään työsyrjintä erikseen rangaistavaksi teoksi.

Mitä on kielletty työsyrjintä?

Kiellettyä työsyrjintää on työntekijän tai työnhakijan asettaminen epäedulliseen asemaan ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä. Jos syrjinnälle on perusteltu ja hyväksyttävä syy, kyse ei yleensä ole työsyrjinnästä.

Työsyrjintään voi ensinnäkin syyllistyä työnantaja, joka ilmoittaa työnpaikkailmoituksessaan työntekijän valintakriteereiksi syrjiviä perusteita. ”Töihin palkataan 25–30 vuotias suomalainen mies” – ilmoitus on selvästi syrjivä iän, sukupuolen ja kansalaisuuden perusteella.

Työsyrjintään voi syyllistyä myös työhönotossa tulevaa työntekijää valitessa. Jos selvästi pätevämpi miespuolinen hakija jätetään valitsematta sukupuolen perusteella naispuolisen työnhakijan sijasta, kyse voi olla kielletystä työsyrjinnästä.

Työsyrjintää koskeva kriminalisointi on voimassa myös työsuhteen aikana. Jos palvelussuhteen ehtoja tulkitaan syrjivällä tavalla, kyse on työsyrjinnästä. Esimerkkeinä voi mainita työpaikan ylentämisjärjestyksen, vuosilomien ajankohdista määräämisen ja liian alhaisen palkan maksamisen osalle työntekijöistä. Syrjintää voi tapahtua myös työntekijöiden irtisanomisjärjestyksestä päätettäessä, lomauttamisissa ja osa-aikaistamisessa.

Jotta kyse on kielletystä työsyrjinnästä, edellytetään edellä kuvatuissa tapauksissa sitä, että työntekijä tai työnhakija joutuu epäedulliseen asemaan. Jos epäedullista asemaa ei muodostu tai sille on hyväksyttävä peruste, ei kyse ole kielletystä työsyrjinnästä. Pelkkä erilainen kohtelu ei riitä rangaistavuuteen.

Syrjintä voidaan todeta vertailemalla

Epäedullinen asema voidaan todeta ottamalla vertailukohdaksi henkilö tai henkilöryhmä, jota on kohdeltu toista epäedullisemmin. Työnhakutilanteessa vertailukohtana ovat kaikki työnhakijat ja palvelussuhteen ehdoista ollessa kyse vertailukohtana voidaan käyttää samoissa tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä. Esimerkiksi voidaan vertailla samoissa työtehtävissä työskentelevien miesten ja naisten palkkoja. Ammattinimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, jos työtehtävät ja vastuut ovat samat. Yksilölliset palkkaedut ovat usein perusteltavissa koulutuksella tai ammattitaidolla.

Syrjintä voi olla myös kaikkia tasapuolisesti syrjivää. Jos työnantaja syrjii koko henkilöstöä sen vuoksi, että he ovat osallistuneet ammattijärjestön lakkoon, kyse voi olla kielletystä työsyrjinnästä. Samoin työsyrjinnästä on kyse, jos esimerkiksi virkaa ei täytetä silloin, kun ainoat pätevät hakijat ovat naispuolisia.

Syrjintäperusteet

Laissa on erikseen määritetty perusteet, joihin kielletty työsyrjintä voi perustua. Kiellettyä on syrjintä, joka perustuu rotuun, kansalliseen tai etniseen alkuperään, kansalaisuuteen, ihonväriin, kieleen, sukupuoleen, ikään, perhesuhteisiin, sukupuoliseen suuntautumiseen, perimään, vammaisuuteen, terveydentilaan, uskontoon, yhteiskunnalliseen mielipiteeseen, poliittiseen tai ammatilliseen toimintaan tai muihin näihin rinnastettavaan perusteeseen.

Kielletyt syrjintäperusteet liittyvät kansalaisvapauksien käyttöön.

Mikä on hyväksyttävä syy syrjinnälle?

Jos työntekijän tai työnhakijan asettamiselle epäedulliseen asemaan on painava ja hyväksyttävä syy, kyse ei ole työsyrjinnästä. Syyn tulee liittyä työhön, tavalla tai toisella. Esimerkkeinä voidaan mainita papilta edellytetty tietty uskonnollinen vakaumus, palomieheltä edellytetty ikä tai näyttelijältä edellytetty sukupuoli, jota tehtävän hoitaminen edellyttää.

Lisäksi syrjivä kohtelu voi perustua lakiin. Äidin ja sikiön suojaksi on säädetty raskaana oleville naisille erityisiä suojasäännöksiä. Ikään perustuva erityiskohtelu puolestaan voi olla hyväksyttävää, kun sillä on yleisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai ammatillista koulutusta koskeva tavoite, kuten nuorisotyöttömyyden ehkäisy. Lisäksi toimet, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnän ehkäisemiseksi, ovat oikeasuhtaisina sallittuja. Kyse voi olla esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymiskampanjoista. Lisäksi työpaikoilla on usein vakiintuneita toimintaperiaatteita esimerkiksi virkaiältään vanhimpien etuoikeudesta työnantajan järjestämään koulutukseen. Yleensä tällaiset vakiintuneet toimintaperiaatteet eivät ole työsyrjintää, mutta voivat tietyissä tilanteissa myös täyttää rangaistavan työsyrjinnän tunnusmerkistön.

Jos työnantajaa syytetään työsyrjinnästä, on työnantajan esitettävä uskottava selitys siitä, että esimerkiksi työntekijän valintamenettely ja valinnassa painotetut perusteet olivat hyväksyttäviä ja niitä noudatettiin. Todistustaakka siirtyy tällöin syyttäjälle. Syyttäjän on näytettävä toteen, että ansioituneempi työnhakija on syrjäytetty esimerkiksi sukupuolensa johdosta.

Rangaistusseuraamus

Työsyrjinnästä voi seurata sakko- tai vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kuusi kuukautta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Työsyrjinnästä voidaan tuomita työnantaja tai tämän edustaja, joka menettelyllään on syyllistynyt työsyrjintään.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Työntekijöiden ja työnhakijoiden erilaiselle kohtelulle tulee olla painava ja hyväksyttävä syy. Työnantajan on kyettävä näyttämään tällainen syy toteen
  • Jos työntekijä epäilee joutuneensa työsyrjinnän kohteeksi, kannattaa asiasta ensin keskustella työnantajan tai luottamusmiehen kanssa

Varoitukset

  • Syrjintärikokseen syyllistyminen vaikuttaa usein työnantajan mainearvoon haitallisesti
  • Työnantajan on kyettävä perustelemaan työntekijöiden ja työnhakijoiden erilainen kohtelu

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]