- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Miten toimia riitaisessa perinnönjaossa?
Perinnönjako toimitetaan yleisimmin sopimusjakona. Sopimusjaossa perinnönjako perustuu osakkaiden väliseen sopimukseen. Sopimukseen pääseminen edellyttää jokaisen osakkaan myötävaikutusta ja kaikkien osakkaiden välistä yhteisymmärrystä. Aina yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan osakkaiden välillä päästä. Kun perinnönjako ei riitatilanteessa keskinäisin sopimuksin onnistu, on jako mahdollista suorittaa toimitusjakona. Toimitusjaossa perinnönjaon suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Kuolinpesän osakkaalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä muiden osakkaiden vastustuksestakin huolimatta. Hakemuksen saapuessa tuomioistuimeen perinnönjako tulee vireille ja pesänjakaja voi ryhtyä jakotoimiin.
Miten perintö saadaan riitatilanteessa jaettua?
Lähtökohtaisesti perintö pyritään jakamaan kuolinpesän osakkaiden väliseen sopimukseen perustuen. Osakkaille on annettu vapaus toimittaa perinnönjako sopimallaan tavalla eivätkä lain säännökset tätä vapautta rajoita. Sopimukseen perustuva jako edellyttää kuitenkin kaikkien osakkaiden myötävaikutusta ja täydellistä yksimielisyyttä perinnönjakoa koskevista yksityiskohdista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos osakkaat eivät pääse perinnönjakoa koskevista riidanaiheista yksimielisyyteen, perinnönjakoa ei ole mahdollista toimittaa sopimusjakona. Tällöin vaihtoehdoksi jää perinnön jakaminen toimitusjakona.
Toimitusjaolla tarkoitetaan pesänjakajan suorittamaa pesänjakoa. Toimitusjaossa pesänjakaja pyrkii neuvottelemaan osakkaiden ja muiden asianosaisten kanssa jäämistön jakamisesta. Jos pesänjakajan myötävaikutuksella osakkaat lopulta pääsevät kaikkien hyväksymään sopimukseen perinnön jakamisesta, jako on toimitettava tämän sopimuksen mukaisesti. Mikäli sopimukseen ei edelleenkään päästä, jää pesänjakajan tehtäväksi päättää perinnönjaosta, määrittää jako-osuudet ja suorittaa omaisuuden reaalinen jakaminen. Pesänjakajankin pyrkimyksenä on saavuttaa osakkaiden välillä sovinto perinnönjakoa koskevassa riidassa, mutta pesänjakaja ei kuitenkaan ole velvollinen toimimaan yksittäisen osakkaan vaatimuksen mukaisesti. Pesänjakajan tulee toimia tehtävässään puolueettomasti jokaista perillistä kohtaan. Kaiken kaikkiaan pesänjakajan tehtävänä on huolehtia siitä, että perinnönjako tulee asianmukaisesti toimitetuksi kokonaisuudessaan.
Miten perinnönjako saadaan riitatilanteessa käynnistettyä?
Mikäli perillinen haluaa perinnönjaon vireille, mutta tämä ei onnistu yhteistuumin muiden perillisten kanssa, hän voi saada jaon käynnistetyksi tekemällä hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi. Hakemus tulee toimittaa perittävän kotikunnan käräjäoikeuteen. Hakemuksen tullessa perille tuomioistuimeen, tuomioistuin määrää pesänjakajan suorittamaan kuolinpesässä perinnönjaon ja jako tulee näin vireille.
Jakovaade on mahdollista esittää vasta pesänselvittämisen jälkeen. Jos pesänselvitys ei ole vielä päättynyt, osakkailla on mahdollisuus kieltäytyä jakotoimista. Myöskään pesänjakajalla ei ole valtuuksia ryhtyä jakotoimiin ennen selvityksen valmistumista. Myös ositus tulee olla tehtynä ennen kuin voidaan ryhtyä jakamaan kuolinpesää. Ositus toimitetaan silloin, jos perittävä oli ollut naimisissa.
Jakovaateen esittämiselle ei ole asetettu laissa mitään määräaikaa. Oikeus jakovaateen esittämiselle ei myöskään koskaan vanhene. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaade on mahdollista esittää jopa vuosikymmenienkin kuluttua perittävän kuolemasta.
Kenellä on riitaisessa perinnönjaossa oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä?
Riitaisessa perinnönjaossa kuolinpesän osakkailla ja osakkaiden oikeudenomistajilla on oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä suorittamaan perinnönjaon toimitusjakona. Osakas käyttää oikeuttaan jakovaateen esittämiselle itsenäisesti. Yhdenkin osakkaan vaatimus riittää pesänjakajan määräämiseksi ja käynnistää täten perinnönjaon. Muiden osakkaiden vastustus ei estä perinnönjaon vireilletuloa. Myös sellaisilla osakkailla, joiden osakkuus on riidanalainen, on oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. Kuolinpesän osakkaita ovat:
- perilliset,
- testamentin saajat ja
- eloonjäänyt puoliso.
Jos puolisoiden välillä on jo toimitettu ositus tai puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso tällöin ole kuolinpesän osakas, jollei hänellä ole osakkuuteen muuta perustetta. Eloonjääneellä puolisolla on osakasaseman puuttumisesta huolimatta kuitenkin oikeus vaatia perinnönjakoa. Tällä turvataan lesken oikeutta vähimmäissuojaan eli siihen, että leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja siihen kuuluvan tavanomaisen irtaimiston muiden esittämän jakovaatimuksen tätä estämättä.
Edellä mainittujen lisäksi oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä on sijaantuloperillisellä. Sijaantuloperillisellä tarkoitetaan jälkeläistä, jolla on oikeus perintöön alkuperäisen testamentinsaajan sijaan, koska testamentinsaaja on kuollut ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan.
Mikäli perittävä on tehnyt testamentin muun kuin lakiosaperillisensä hyväksi, perillisellä on testamentin saajan rinnalla oikeus hakea tuomioistuimelta perinnönjakajan määräämistä. Näin turvataan lakiosaperilliselle kuuluvaa oikeutta lakiosaansa. Lakiosaperillisellä on oikeus tehdä hakemus silloinkin, kun hän ei ole moittinut testamenttia ja testamentti on tullut häntä lainvoimaisesti sitovaksi. Testamentinsaajalla ei ole mahdollisuutta estää toimitusjaon vireilletuloa vetoamalla oikeuteensa maksaa lakiosa rahana. Mikäli testamentti on tehty koskemaan muita perillisiä kuin lakiosaperillisiä ja testamentti on saanut lainvoiman heihin nähden, ei perillisillä tässä tapauksessa ole oikeutta vaatia toimitusjakoa.
Legaatinsaajaa ei katsota kuolinpesän osakkaaksi, minkä vuoksi hänellä ei ole oikeutta hakemuksen tekoon. Poikkeuksellisesti legaatinsaajalla voi olla oikeus hakea pesänjakajan määräämistä, jos hänelle on testamentissa annettu osakasasema. Legaatinsaajalla tarkoitetaan erityisjälkisäädöksensaajaa eli henkilöä, jolle perittävä on testamenttimääräyksellä määrännyt esimerkiksi tietyn esineen tai omaisuuden käyttöoikeuden.
Myös ulosottomiehellä on mahdollisuus tehdä hakemus, jos perillisen osuus pesästä on ulosmitattu. Samoin, jos osakkaan osuus kuolinpesästä on siirtynyt konkurssipesälle, on tällöin myös konkurssipesällä oikeus vaatia toimitusjaon käynnistämistä.
Mahdollisuus vaatia toimitusjaon vireille panemista on myös sillä, jolle osakas on luovuttanut perintöosuutensa. Vaikka luovutuksensaaja saa mahdollisuuden vaatia perinnönjakajan määräämistä, tämä ei tarkoita, etteikö pesäosuuden luovuttanut osakas säilyttäisi omaa oikeuttaan vaatimuksen esittämiselle. Näin ollen sekä luovutuksensaajalla että luovuttaneella osakkaalla on rinnakkainen oikeus vaatia tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä jakamaan riitaisa kuolinpesä.
Edellä mainittujen lisäksi aloitteen perinnönjaon käynnistämiseksi voi tehdä avustukseen oikeutettu henkilö. Avustukseen oikeutetulla henkilöllä on oikeus hakea pesänjakajan määräämistä silloinkin, kun hän ei ole kuolinpesän osakas. Esimerkiksi edesmenneen henkilön avopuolisolla voi tietyin edellytyksin olla oikeus avustukseen, minkä johdosta avopuolisolle kuuluu myös oikeus vaatia perinnönjaon käynnistämistä.
Mikäli perinnönjaossa on sivuutettu perillinen tai testamentinsaaja, alkuperäistä perinnönjakoa tulee oikaista. Jakoa tulee oikaista myös silloin, jos isyys on vahvistettu vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen. Mahdollisuus uuden perinnönjaon vaatimiselle on perinnönjaossa sivuutetuilla henkilöillä ja kaikilla niillä osakkailla, jotka olivat mukana aikaisemmassa jaossa.
Vaikka edellä kuolinpesän osakkailla on itsenäinen oikeus hakea pesänjakajan määräämistä, ei kyseistä oikeutta ole itsenäisesti mahdollista kuitenkaan käyttää siinä tapauksessa, jos kuolinpesän osakkaat ovat sopineet kuolinpesän yhteishallinnosta. Yhteishallinnossa kuolinpesää koskevat toimet on tehtävä osakkaiden välisen yhteisymmärryksen vallitessa, minkä vuoksi yhteishallinnon aikana pesänjakajaa ei ole mahdollista määrätä yksittäisen osakkaan itsenäisen hakemuksen vuoksi.
Yhteenveto
- Toimitusjaossa pesänjakaja määrätään tuomioistuimen toimesta suorittamaan perinnönjako.
- Jakovaade voidaan tehdä ilman määräaikaa, ja vaatimuksen esittäminen ei vanhene.
Summary in English
- In the court-ordered division process, an estate distributor is appointed by the court to carry out the division of inheritance.
- A distribution claim can be made without a deadline, and the presentation of the claim does not expire.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä, jos en ole tyytyväinen perinnönjakajan suorittamaan perinnönjakoon?
Jos pesänjakajan toimittama jako aiheuttaa tyytymättömyyttä, perillisen on mahdollista moittia jakoa. Moitekanne tulee nostaa määräajan sisällä, joka on yleensä kuusi kuukautta siitä hetkestä laskettuna, kun perinnönjako on tosiasiassa saatettu loppuun. Moitekanne tulee nostaa perittävän viimeisen asuin- tai kotipaikan alioikeudessa. Moitekanteen seurauksena tuomioistuin voi kumota perinnönjaon joko osittain tai kokonaan.
2. Kuka pesänjakajaksi määrätään?
Yleensä tuomioistuin määrää pesänjakajaksi lakimieskoulutuksen omaavan henkilön.
3. Milloin edesmenneen henkilön avopuoliso on oikeutettu avustukseen?
Avustukseen on oikeutettu edesmenneen avopuolison avoleski, jos heidän avoliittoonsa sovelletaan avoliittolakia. Avoliittolakia sovelletaan sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi.
4. Millaisia kustannuksia toimitusjaosta aiheutuu?
Pesänjakajalla on oikeus saada pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön nähden kohtuullinen palkkio. Lisäksi perinnönjaosta aiheutuneet kulut on korvattava pesänjakajalle. Pesänjakajasta aiheutuneet kustannukset on maksettava kuolinpesän varoista huolimatta siitä, kenen hakemuksesta pesänjakaja on määrätty.
5. Mitä, jos riitaa aiheutuu vasta osakkaiden itse sopiman ja suorittaman perinnönjaon jälkeen?
Myös sopimusjakoa on mahdollista moittia jaon toimittamisen jälkeen. Moittimisen yksityiskohtiin voi perehtyä Minilexin lakioppaasta ”Perinnönjaon moittiminen”.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Riitaisessa perinnönjaossa pesänjakajan määräämistä voi vaatia kuolinpesän osakkaiden lisäksi myös osakkaiden oikeudenomistajat, sijaantuloperilliset ja lakiosaperilliset.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa