- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteeseen kuuluu asiakirjajulkisuus. Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei niitä ole erikseen laissa tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty salassa pidettäviksi. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta.
Tuomioistuimelle toimitettu oikeudenkäyntiasiakirja tulee riita-asioissa julkiseksi, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on sen saanut eli kun se on toimitettu tuomioistuimeen. Tuomioistuin voi kuitenkin rajoittaa sille toimitettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta lykkäämällä niiden julkiseksi tulemista. Tuomioistuin voi määrätä tällaisen oikeudenkäyntiasiakirjan tulemaan julkiseksi myöhemmin, kuitenkin viimeistään asian suullisessa käsittelyssä tai, jos asiassa ei toimiteta suullista käsittelyä, viimeistään, kun annetaan ratkaisu pääasiassa. Edellytyksenä salaamiselle on, että oikeudenkäyntiasiakirjan tuleminen julkiseksi tuomioistuimen määräämää aikaisemmin todennäköisesti aiheuttaisi asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä eikä tuomioistuimen määräämää aikaisemmalle julkiseksi tulemiselle ole painavaa syytä tai estäisi tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä oikeudenkäyntiasiakirjan salassapidosta.
Tuomioistuimen ratkaisun sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi, kun se on annettu tai kun se on asianosaisen saatavissa esimerkiksi käräjäoikeuden kansliassa. Tuomioistuinkäsittelyn päätyttyä tulee julkiseksi tuomioistuimen jäseniä varten tuomioistuimessa laadittu esittelymuistio ja siihen verrattava muu asian valmistelemiseksi laadittu oikeudenkäyntiasiakirja. Muiden tuomioistuimessa laadittujen oikeudenkäyntiasiakirjojen kohdalla julkiseksi tuleminen tapahtuu, kun ne on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu.
Riita-asian oikeudenkäyntiasiakirjoissa olevat tiedot ovat salassa pidettäviä ensinnäkin, jos niiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Jos oikeudenkäyntiasiakirjat sisältävät arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista, ovat asiakirjat näiden tietojen osalta salassa pidettäviä. Nämä tiedot ovat siis suoraan lain nojalla salassa pidettäviä. Tuomioistuin voi asiaan liittyvän painavan yleisen tai yksityisen edun vuoksi tai sen pyynnöstä, jota tieto koskee, päättää, että arkaluonteisia tietoja sisältävät oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia osaksi tai kokonaan.
Tuomioistuin voi tietyissä tilanteissa myös määrätä asiakirjan pidettäväksi tarpeellisin osin salassa. Salassapidosta voidaan päättää asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin, jos oikeudenkäyntiasiakirjaan sisältyy tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa esimerkiksi asianosaiselle tai muulle henkilölle, jota tiedot koskevat. Tuomioistuin voi määrätä esimerkiksi yksityisen ammattisalaisuuksia sisältävät oikeudenkäyntiasiakirjat salassa pidettäviksi. Asiakirjat, jotka koskevat tuomioistuimen neuvotteluita, eivät ole julkisia oikeudenkäyntiasiakirjoja, vaan ne kuuluvat tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin.
Salassa pidettävät tiedot ovat salaisia määräajan. Pisin salassapitoaika Suomessa on 80 vuotta edellä mainittujen tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien asiakirjojen osalta. Yksityiselämää koskevien tietojen osalta salassapitoaika on 60 vuotta, ja muiden suoraan lain nojalla salassa pidettävien tietojen salassapitoaika on 25 vuotta. Tuomioistuimen määräämän salassapidon määräaika on 60 vuotta, jos peruste on yksityiselämän suojaaminen, muun syyn perusteella aika on 25 vuotta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa