Minilex - Lakipuhelin

Pesänhoitajan valtuudet konkurssissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kun velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuin määrää samalla pesänhoitajan, joka ottaa pesän omaisuuden haltuunsa. Pesänhoitaja on tavallisesti asianajaja tai muu henkilö, joka edustaa pesää. Pesänhoitajat voidaan jakaa lyhyesti neljään ryhmään lain mukaan: Ensinnäkin pesän selvittämiseen liittyvät tehtävät (omaisuuden ottaminen haltuun ja oikeuksien pysyvyyden varmistaminen pesässä), valvonnat. Toisekseen valvontoihin, jakoluetteloon ja tilityksiin liittyvät tehtävät. Kolmanneksi realisointeihin liittyvät tehtävät. Lisäksi pesänhoitajalle kuuluu juoksevan hallinnon hoitaminen ja muut tehtävät. Toisaalta konkurssilaissa ilmenevä luettelo ei ole tyhjentävä ja pesänhoitajalla voi olla myös muita tehtäviä.

Pesänhoitajan valtuudet jakautuvat siten, että hänellä on sekä itsenäistä päätösvaltaa että velkojille kuuluvissa asioissa toimeenpanotehtäviä. Velkojat käyttävät konkurssipesässä päätösvaltaa siltä osin kun tehtävät eivät kuulu lain mukaan pesänhoitajalle. Pesänhoitajan tulee toimia velkojien edun mukaisesti ja noudatettava heidän antamia ohjeita ja määräyksiä, siten kun ne kuuluvat velkojien päätösvaltaan. Pesänhoitajan ja velkojien välisen päätösvallan jakaminen ei ole kuitenkaan aina yksiselitteistä. Rajanveto päätösvallan suhteen ei ole tarkoin määriteltyä erityisesti juoksevan hallinnon hoidon suhteen sekä asioiden, jotka lain mukaan: ” kuuluvat asian luonteen vuoksi pesänhoitajan tehtäviksi ”. Lain jättämä avoimuus lisää toisaalta joustavuutta konkurssipesän hoidossa. Lisäksi on mahdollista, että velkojat pidättävät itsellensä pesänhoitajan päätösvaltaa, mutta toisaalta on mahdollista että velkojat antavat omaa päätösvaltaa pesänhoitajalle. Kiireellisissä tilanteissa sen sijaan päätösvaltaa voi siirtyä pesänhoitajalle ilman velkojien päätöstä. Velkojat voivat myös hakea eräissä tilanteissa pesänhoitajan vapauttamista ja vaatia vahingonkorvausta toimimattomuudesta aiheutuneen vahingon perusteella.

Laki ei anna selkeää vastausta pesänhoitajan valtuuksista liittyen kolmannen oikeuksiin. On kuitenkin mahdollista tehdä rajanvetoa siten, että kun kyse on oikeustoimista kolmatta osapuolta vastaan, päätösvalta kuuluisi velkojille. Sen sijaan kun kolmannen oikeuteen liittyvä kysymys ei vaadi esimerkiksi oikeudenkäynnin kaltaisia erityistoimia, päätösvalta jäisi pesänhoitajalle. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]