- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pesänhoitaja voi olla henkilö, joka osallistuu kuolinpesän hallinnon hoitamiseen tai henkilö, joka on valittu konkurssipesän hoitajaksi. Jälkimmäisen tapauksen kohdalla pesänhoitaja hallinnoi kuolinpesää tilanteissa, joissa kuolinpesä on luovutettu konkurssiin. Pesänhoitajan yleisenä tehtävänä on hoitaa kuolinpesän hallintoa.
Pesänhoitaja, joka määrätään henkilön kuoleman jälkeen hallinnoimaan kuolinpesää, tulee valvoa kuolinpesää. Pesänhoitajan tulee valvoa kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta ja hallita tätä omaisuutta väliaikaisesti. Pesänhoitaja pääsääntöisesti määrää väliaikaisesti kuolinpesän hallinnosta aina siihen saakka, kun kuolinpesän varsinaiset osakkaat ryhtyvät hallinnoimaan kuolinpesää. Tällöin pesänhoitaja esimerkiksi ilmoittaa kuolinpesän osakkaille kuolemantapauksesta. Pesänhoitaja myös vastaa kuolinpesän omaisuuden säilyttämisestä sekä toimii pesän lukuun.
Pesänhoitajan ei tarvitse olla kuolinpesän ulkopuolinen henkilö, vaan pesänhoitajana voi toimia myös kuolinpesän osakas. Pesänhoitaja yleensä nimetään perukirjassa. Kuolinpesän osakkaat voivat hoitaa yhteisesti kuolinpesän hallintoa. Mikäli yhteishallintoa ei saada perustettua, voi yksi kuolinpesän osakas hoitaa kuolinpesää. Kuolinpesän osakkaita ovat muun muassa leski, testamentinsaajat ja muut perinnönsaajat.
Pesänhoitaja tai -hoitajat edustavat kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan. Heidän tulee kantaa ja vastata kuolinpesää koskevista asioista. Pesänhoitajilla on oikeus ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi.
Pesänhoitajalla on oikeus saada korvausta kuolinpesältä pesän hoidosta, hallinnosta sekä vaatineesta selvitystyöstä. Kyse on niin sanotuista pesänselvitysveloista, jotka on maksettava kuolinpesän varoista ennen perittävän omaisuuden jakoa sekä ennen muita velkoja, joita vainajalta on jäänyt kuolemansa jälkeen.
Mikäli pesän hoidosta tai hallinnasta aiheutuu tahallisesti tai huolimattomasti vahinkoa, tulee pesänhoitajan se korvata. Korvausvelvollisuus kohdistuu siihen, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on ollut lievää, voidaan korvausta alentaa tai kokonaan voidaan vapauttaa pesänhoitaja korvausvastuusta.
Pesänselvittäjä viittaa myös henkilöön, joka määrätään hoitamaan kuolinpesän konkurssia. Tällöin tuomioistuin määrää pesänhoitajan konkurssin alkaessa. Pesänhoitajia voi olla myös enemmän kuin yksi, jos se on tarpeen tehtävien laajuuden tai jonkin muun syyn vuoksi. Tuomioistuimen on annettava todistus pesänhoitajalle, kun hänet on määrätty hoitamaan kyseistä tehtävää.
Pesänhoitajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio ja korvaus konkurssipesän varoista. Pesänhoitajan palkkion suuruuteen vaikuttaa muun muassa konkurssipesään liittyvien tehtävien laajuus.
Pesänhoitajalla on salassapitosäännökset estämättä oikeus saada konkurssipesän selvittämistä ja hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Muun muassa pesänhoitajalla on oikeus saada tiedot velallisen pankkitileiltä, maksuliikenteestä ja rahoitusta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista.
Pesänhoitajan on laadittava pesäluettelo. Pesäluettelo on luettelo velallisen varoista ja veloista. Pesäluettelo tulee olla tarpeeksi yksityiskohtainen ja siinä tulee olla tiivistelmä velallisen taloudellisesta tilanteesta, jos se on muutoin tarpeen. Pesänhoitajan tulee myös laatia velallisselvitys. Se on velallisesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta laadittava selvitys. Laissa on pitkä lista siitä, mitä kaikkea siihen tulee liittää. Esimerkkinä voidaan mainita;
1. velallisen omistus- ja konsernisuhteet, jos velallinen on yhteisö,
2. konkurssin pääasialliset syyt,
3. se, miten velallisen kirjanpito on hoidettu, ja esimerkiksi se,
4. onko velallisen toiminnan johtamisessa käytetty välikäsiä.
Velallisselvitys on laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Tuomioistuin voi pesänhoitajan selvityksestä pidentää määräaikaa velallisselvityksen tekoon. Pesänhoitajan on annettava velallisselvitys velalliselle sekä suurimmille velkojille. Pyynnöstä velallisselvitys voidaan antaa muille asiaan liittyville henkilöille.
Pesänhoitajan on huolehdittava velallisen kirjanpidosta koko konkurssimenettelyn aikana ja laadittava määrättyinä aikoina tilinpäätös.
Pesänhoitajan tehtävän lakkautuessa pesänhoitajalla on tilintekovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että pesänhoitajan on annettava velkojille tili, josta käy ilmi konkurssipesän omaisuuden hoito, pesän rahavarojen käyttöä sekä muita toimenpiteitä koskevat tiedot.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Pesänhoitaja voi viitata kuolinpesänhoitajaan tai konkurssimenettelyssä olevaan pesänhoitajaan.
Varoitukset
- Kuolinpesää on hoidettava ja hallinnoitava asianmukaisesti. Muuten voi tulla vastaan tilanne, jossa vahingonkorvausvastuu syntyy.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa