Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako irtaimisto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perinnönjakoon ryhtyminen edellyttää sitä, että kuolinpesä on selvitetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa kuolinpesän ja vainajan velkojen maksamista, sekä kuolinpesän varojen ja perillistahon kattavaa selvittämistä. Perinnönjakoon voidaan ryhtyä kuolinpesän osakkaan vaatimuksesta. Pääsääntönä on, että kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon itse haluamallaan tavalla. Kuitenkin, jos jonkin kuolinpesän osakkaan perintöosuus on ulosmitattu, tai jos joku osakkaista sitä vaatii, perinnönjako on annettava tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimitettavaksi.

Kuolinpesän osakkaiden oikeus perintöön perustuu joko lakimääräiseen perimysjärjestykseen taikka perittävän tekemään testamenttiin. Testamentinsaajalle on annettava hänelle testamentattu omaisuus, mutta muun kuolinpesään kuuluvan omaisuuden osakkaat saavat lähtökohtaisesti jakaa haluamallaan tavalla. Lähtökohtana on, että kaikilla perillisillä on oikeus saada perintöosuudelleen osuus kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Mikäli omaisuuden laadun vuoksi tämä ei ole mahdollista, omaisuus jota ei voida tarkoituksenmukaisella tavalla jakaa osiin, tulisi sisällyttää yhden perillisen perintöosuuteen.

Perinnönjaossa omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti sen jakohetken mukaiseen käypään arvoon. Tavallisesti perinnönjättäjältä jää jälkeensä vain tavanomaista asuntoirtaimistoa, jonka jälleenmyyntiarvo on kohtalaisen vähäinen. Jos kuolinpesän osakkaat toimittavat perinnönjaon itse, irtaimisto jaetaan usein suullisen sopimuksen perusteella pesän osakkaiden kesken. Tällöinkin on kuitenkin huomioitava asianmukaisella tavalla se, ettei kenenkään perillisen perintöoikeutta loukata. Osakkaat voivat myös halutessaan myydä irtaimiston ja jakaa siitä saatavat varat. Jos kuolinpesään kuuluu arvokasta irtainta, esimerkiksi taideteos, se saatetaan joutua myymään myös sen takia, että jonkun osakkaan perintöoikeus saataisiin täytettyä.

Perinnönjaosta tulee tehdä kirjallinen perinnönjakosopimus, jonka allekirjoittavat joko pesänjakaja, tai kaikki kuolinpesän osakkaat kahden esteettömän todistajan todistaessa sen allekirjoituksillaan oikeaksi. Perinnönjakosopimukseen voidaan ottaa maininta siitä, että irtaimisto on jaettu suullisen sopimuksen nojalla. Irtaimiston jakaminen voidaan riitaisissa tapauksissa jättää pesänjakajan toimitettavaksi, mutta tulee kuitenkin muistaa, että pesänjakajasta aiheutuvat kustannukset saattavat olla korkeammat, kuin vähäarvoisesta irtaimistosta saatava rahallinen hyöty. Jos kuolinpesään kuuluu vaikeasti jaettavaa omaisuutta, esimerkiksi elinkeinotoimintaa, pesänjakajan käyttäminen voi kuitenkin olla perusteltua. Pesänjakajana toimii useimmiten asiantunteva lakimies.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa