- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mitä perinnönjaon vaatiminen tarkoittaa?
Perintö voidaan jakaa kahdella tapaa, joko toimitusjaolla tai sopimusjaolla. Toimitusjaossa pesänjakaja tekee pesän jakoa koskevan päätöksen, kun taas sopimusjako perustuu osakkaiden keskinäiseen sopimukseen. Jotta perinnönjako käynnistyisi, se on pantava vireille. Toimitusjako tulee vireille hakemuksella pesänjakajan määräämiseksi. Kuolinpesän osakas voi esittää tämän vaateen. Kuolinpesän osakkaalla on siis oikeus vaatia toimitusjakoa käynnistettäväksi. Toimitusjako tulee vireille hakemuksen johdosta, vaikka muut osakkaat jakoa vastustaisivatkin. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee toimittaa tuomioistuimelle.
Osakkaalla on oikeus vaatia myös sopimusjakoa, mutta koska sopimusjako perustuu osakkaiden keskinäiseen sopimukseen, ei sopimusjakoa koskeviin jakotoimiin ole mahdollista ryhtyä silloin, jos joku muista osakkaista tätä vastustaa. Sopimusjaon vaatiminen tarkoittaakin ennemmin aloitevallan käyttämistä. Mikäli tehty aloite sopimusjaosta herättää vastustusta, voi osakas turvautua toimitusjaon vaatimiseen. Sopimusjako katsotaan tulevan vireille silloin, kun on tosiasiallisesti ryhdytty toimeen perinnönjaon toimittamiseksi.
Kenellä on oikeus vaatia perinnönjakoa?
Oikeus vaatia perinnönjakoa on kuolinpesän osakkailla ja osakkaiden oikeudenomistajilla. Oikeus vaatia perinnönjakoa on myös sellaisella osakkaalla, jonka osakkuus on riidanalainen. Kuolinpesän osakkaita ovat:
- perilliset,
- testamentin saajat ja
- eloonjäänyt puoliso.
Jos puolisoiden välillä on jo toimitettu ositus tai puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso tällöin ole kuolinpesän osakas, jollei hänellä ole osakuuteen muuta perustetta. Eloonjääneellä puolisolla on osakasaseman puuttumisesta huolimatta kuitenkin oikeus vaatia perinnönjakoa. Tällä turvataan lesken oikeutta vähimmäissuojaan eli siihen, että leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja siihen kuuluvan tavanomaisen irtaimiston muiden esittämän jakovaatimuksen tätä estämättä.
Kuolinpesän osakkaiden ja lesken lisäksi oikeus vaatia perinnönjakoa on sijaantuloperillisellä. Sijaantuloperillisellä tarkoitetaan jälkeläistä, jolla on oikeus perintöön alkuperäisen testamentinsaajan sijaan, koska testamentinsaaja on kuollut ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan.
Mikäli perittävä on tehnyt testamentin muun kuin lakiosaperillisensä hyväksi, perillisellä on testamentin saajan rinnalla oikeus vaatia perinnönjakoa. Näin turvataan lakiosaperilliselle kuuluvaa oikeutta lakiosaansa. Lakiosaperillisellä on oikeus esittää jakovaade silloinkin, kun hän ei ole moittinut testamenttia ja testamentti on tullut häntä lainvoimaisesti sitovaksi. Testamentinsaajalla ei ole mahdollisuutta estää toimitusjaon vireilletuloa vetoamalla oikeuteensa maksaa lakiosa rahana. Mikäli testamentti on tehty koskemaan muita perillisiä kuin lakiosaperillisiä ja testamentti on saanut lainvoiman heihin nähden, ei perillisillä tässä tapauksessa ole oikeutta vaatia perinnönjakoa.
Legaatinsaajaa ei katsota kuolinpesän osakkaaksi, minkä vuoksi hänellä ei ole oikeutta vaatia perinnönjakoa käynnistettäväksi. Poikkeuksellisesti legaatinsaajalla voi olla oikeus esittää jakovaade, jos hänelle on testamentissa annettu osakasasema. Legaatinsaajalla tarkoitetaan erityisjälkisäädöksensaajaa eli henkilöä, jolle perittävä on testamenttimääräyksellä määrännyt esimerkiksi tietyn esineen tai omaisuuden käyttöoikeuden.
Myös ulosottomiehellä on vireillepanovalta silloin, jos perillisen osuus pesästä on ulosmitattu. Samoin, jos osakkaan osuus kuolinpesästä on siirtynyt konkurssipesälle, on tällöin myös konkurssipesällä oikeus vaatia perinnönjakoa.
Mahdollisuus vaatia perinnönjaon vireille panemista on myös sillä, jolle osakas on luovuttanut perintöosuutensa. Vaikka luovutuksensaaja saa vireillepano-oikeuden, tämä ei tarkoita, etteikö pesäosuuden luovuttanut osakas säilyttäisi omaa vireillepanovaltaansa. Näin ollen sekä luovutuksensaajalla että luovuttaneella osakkaalla on rinnakkainen oikeus jakovaateen esittämiseen.
Edellä mainittujen lisäksi aloitteen perinnönjaon käynnistämiseksi voi tehdä avustukseen oikeutettu henkilö. Avustukseen oikeutetulla henkilöllä on oikeus jakovaateen esittämiselle silloinkin, kun hän ei ole kuolinpesän osakas. Esimerkiksi edesmenneen henkilön avopuolisolla voi tietyin edellytyksin olla oikeus avustukseen, minkä johdosta avopuolisolle kuuluu myös oikeus vaatia perinnönjaon käynnistämistä.
Mikäli perinnönjaossa on sivuutettu perillinen tai testamentinsaaja, alkuperäistä perinnönjakoa tulee oikaista. Jakoa tulee oikaista myös silloin, jos isyys on vahvistettu vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen. Mahdollisuus uuden perinnönjaon vaatimiselle on perinnönjaossa sivuutetuilla henkilöillä ja kaikilla niillä osakkailla, jotka olivat mukana aikaisemmassa jaossa.
Miten perinnönjakoa voi vaatia?
Osakkaat ja muut, joilla on oikeus esittää jakovaade, käyttävät oikeuttaan itsenäisesti. Mikäli osakas ei itse kykene oikeuttaan hyödyntämään, hänen edunvalvojansa tulee valvoa osakkaan oikeutta. Jos kuitenkin kuolinpesän osakkaat ovat sopineet kuolinpesän yhteishallinnosta, jakoa ei ole mahdollista käynnistää yksittäisen osakkaan itsenäisen vaatimuksen vuoksi. Kuolinpesällä taas ei voi hakea pesänjakajan määräämistä.
Virallisesti perinnönjakoa vaaditaan tekemällä hakemus pesänjakajan määräämiseksi. Se, jolla on oikeus perinnönjakoa vaatia, voi tämän hakemuksen tehdä. Hakemus on mahdollista tehdä silloinkin, kun muut kuolinpesän osakkaat sitä vastustavat, sillä kysymys on osakkaan ja muun oikeudenomistajan itsenäisestä oikeudesta, joka ei täten ole riippuvainen muista tahdonilmaisuista. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee toimittaa tuomioistuimelle. Kun hakemus on saapunut tuomioistuimelle, toimitusjako tulee vireille. Toimitusjaossa perinnönjaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.
Perinnönjako on mahdollista toteuttaa toimitusjaon lisäksi sopimusjakona. Sopimusjako perustuu osakkaiden keskinäiseen sopimukseen perinnön jakamisesta. Koska sopimusjako edellyttää kaikkien osakkaiden myötävaikutusta ja yhteisymmärrystä, ei sopimusjakoa ole periaatteessa mahdollista vaatia muiden osakkaiden tahdon vastaisesti. Osakas tai muu jakovaateen esittämiseen oikeutettu taho voi kuitenkin esittää vaatimuksensa sopimusjaon toimittamisesta. Tämä sopimusjakoa koskeva jakovaade on kuitenkin käytännössä vain aloitevallan käyttämistä. Sopimusjaossa jaon katsotaan tulevan vireille silloin, kun on tosiasiallisesti ryhdytty perinnönjakotoimiin. Muiden osakkaiden vastustaessa sopimusjakoon ryhtymistä jää osakkaan ainoaksi vaihtoehdoksi saada perinnönjako käynnistetyksi hakemalla tuomioistuimelta toimitusjaon suorittamista.
Jakovaade on mahdollista esittää vasta sen jälkeen, kun pesä on selvitetty. Ennen pesänselvityksen päättymistä osakkailla on mahdollisuus kieltäytyä jakotoimista. Myöskään pesänjakajalla ei ole valtuuksia ryhtyä jakotoimiin ennen selvityksen valmistumista. Ennen perinnönjaon toimittamista tulee myös toimittaa omaisuuden ositus, jos vainaja oli naimisissa. Jakovaateelle ei ole asetettu muita edellytyksiä. Se, että leski hallitsee jäämistöä, ei myöskään luo estettä jakovaateen esittämiselle. Jakovaatimuksen esittämisen jälkeenkin leskelle turvataan vähimmäissuoja, jonka myötä hän saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja siihen kuuluvan tavanomaisen irtaimiston.
Jakovaateen esittämiselle ei ole asetettu sellaista ajankohtaa, johon mennessä se viimeistään olisi tehtävä. Näin ollen sitä ei tule tehdä tietyssä määräajassa eikä oikeus vaateen esittämiselle myöskään koskaan vanhene. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaade on mahdollista esittää jopa vuosikymmenten jälkeen perittävän kuolemasta.
Yhteenveto
- Toimitusjaossa pesänjakaja tekee päätökset, kun taas sopimusjako perustuu osakkaiden väliseen sopimukseen.
- Kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea pesänjakajaa, jolloin toimitusjako käynnistyisi ja perinnönjako pantaisi vireille.
- Oikeus vaatia perinnönjakoa on kuolinpesän osakkailla, leskellä ja mahdollisilla sijaantuloperillisillä.
- Jos perillisen osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, ulosottomiehellä on oikeus aloittaa pesän jako eli käyttää vireillepanovaltaa.
- Aloitteen perinnönjaon käynnistämiseksi voi tehdä myös avustukseen oikeutettu henkilö, vaikka hän ei olisi osakas.
- Mikäli vainaja oli naimisissa, tulee omaisuuden ositus tehdä ennen perinnönjaon toimittamista.
Summary in English
- In distribution with the aid of an executor, the executor makes the decisions, while contractual distribution is based on an agreement between the co-owners of the estate.
- The co-owner of the estate has the right to apply for an executor, in which case the delivery distribution would start and the distribution of the inheritance would start.
- The right to claim the division of the inheritance belongs to the co-owners of the estate, the widow and potential substitute heirs.
- If the heir's share of the estate has been seized, the bailiff has the right to start the distribution of the estate, using the power of initiation.
- An initiative to start the distribution of inheritance can also be made by a person entitled to the grant, even if he is not a shareholder.
- If the deceased was married, the division of the property must be done before the delivery of the distribution of the inheritance.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Kuka pesänjakajaksi määrätään?
Yleensä tuomioistuin määrää pesänjakajaksi lakimieskoulutuksen omaavan henkilön.
2. Milloin edesmenneen henkilön avopuoliso on oikeutettu avustukseen?
Avustukseen on oikeutettu edesmenneen avopuolison avoleski, jos heidän avoliittoonsa sovelletaan avoliittolakia. Avoliittolakia sovelletaan sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi.
3. Mihin asti perinnönjako on vireillä?
Perinnönjako on vireillä siihen asti, että jako saa lainvoiman tai että pesänjakaja vapautetaan tehtävästään.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hakemus pesänjakajan määräämiseksi toimitetaan tuomioistuimelle.
- Jakovaade on mahdollista esittää vasta sen jälkeen, kun pesä on selvitetty.
- Jakovaateen esittämisellä ei ole määräaikaa eikä oikeus vaateen esittämiselle myöskään koskaan vanhene.
- Sopimusjakoon ei ole mahdollisuutta jos joku muu osakkaista tätä vastustaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa