- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Aviopuolisoiden oikeus perintöön toisen puolison kuoltua riippuu ensinnäkin siitä, onko ensin kuolleella puolisolla rintaperillisiä, eli biologisia tai adoptoituja lapsia. Mikäli rintaperillisiä ei ole, leskellä on lähinnä oikeus perintöön. Jos ensiksi kuolleella puolisolla on rintaperillisiä tai hän on määrännyt omaisuudestaan testamentilla, heillä on oikeus vaatia perinnönjakoa. Tämä vaatimus rajoittaa lesken oikeutta pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Rintaperillisillä on lähtökohtaisesti vähimmäisoikeutenaan oikeus lakiosaan. Mikäli tätä oikeutta ei ole rajoitettu testamentin määräyksin tai lain nojalla, jäämistö on jaettava rintaperillisten kesken yhtä suurin osuuksin.
Jos perinnönjakoa on vaadittu, lesken oikeus jäämistöön supistuu nk. vähimmäissuojaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen asuntoirtaimisto jakamattomana hallinnassaan, mikäli jäämistöön tai lesken omaan varallisuuteen ei sisälly kohtuullisen samantasoista, kodiksi soveltuvaa asuntoa. Lesken oman varallisuuden selvittäminen edellyttää sitä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitetaan jäämistöositus tai -erottelu, riippuen siitä, ovatko puolisot määränneet avioehtosopimuksella toistensa oikeuksista omaisuuteen. Avioehtosopimuksella ei kuitenkaan ole lesken perintöoikeuden kannalta merkitystä.
Vaikka leskellä onkin hallintaoikeus asuntoon ja tavanomaiseen asuntoirtaimistoon, jäämistö voidaan silti jakaa perillisten kesken. Myös itse asunto voi olla perinnönjaon kohteena sinänsä, vaikka sitä rasittaakin lesken eliniän kestävä hallintaoikeus. Osuudet asunnosta voidaan kuitenkin laskea rintaperillisten osuuksiin. Kaikille perillisille tulee antaa yhtä suurin osuuksin samanlaatuista omaisuutta, milloin tämä vain on omaisuuden laadusta johtuen mahdollista.
Jos rintaperillisiä ei ole, leski on lähinnä oikeutettu perintöön. Toissijaiset perilliset ovat tällöin oikeutettuja perintöön vasta lesken kuoleman jälkeen. Leski voi kuitenkin vaatia eläessään perinnönjakoa, joka suoritetaan tällöin hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Perinnönjako vaatii tällöinkin jäämistöosituksen tai -erottelun suorittamista. Mikäli leski on varakkaampi osapuoli, hänellä on oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Leskellä on kuitenkin oikeus saada heiltä tasinkona omaisuutta, mikäli hänellä on vähemmän varallisuutta. Jos leski on huomattavasti puolisoaan varakkaampi ja hän haluaa taata oman omaisuutensa säilymisen omassa suvussaan, lesken on tietyissä tilanteissa jopa kannattavampaa luopua ensiksi kuolleelta puolisolta tulevasta perinnöstä.
Perinnönjako ensiksi kuolleen puolison jälkeen on riippuvainen myös hänen mahdollisesti tekemästään testamentista. On tavallista, että puolisot tekevät keskenään hallintaoikeustestamentin, jossa toiselle puolisolle annetaan elinikäinen hallintaoikeus jäämistöön omistusoikeuden siirtyessä kuitenkin toisille, tavallisesti rintaperillisille. Hallintaoikeustestamentti on suosittu instrumentti erityisesti sen tuomien verotuksellisten etujen ansiosta. Mikäli testamentti on tehty jonkun muun henkilön hyväksi, hänellä on oikeus testamentin osoittamaan omaisuuteen, kunhan muiden perillisten oikeuksia ei loukata sen johdosta. Perintöoikeudellisia asioita onkin kannattavaa suunnitella etukäteen, jotta kaikkien perillisten oikeudet saataisiin turvattua mahdollisimman kattavasti. Lakimiehiltämme voi tarvittaessa kysyä lisää neuvoja.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa