- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mikäli perittävä oli kuollessaan naimisissa, eikä tältä jäänyt rintaperillisiä, hänen leskellään on lähinnä oikeus perintöön. Ellei ensiksi kuolleella puolisolla ole myöskään toissijaisia perillisiä, eikä perittävä ole tehnyt omaisuudestaan testamenttia, eloonjääneellä puolisolla on rajoittamaton omistusoikeus perittävältä jääneeseen omaisuuteen. Jos perittävällä on elossa toissijaisia perillisiä, eli hänen vanhempansa, sisaruksensa ja näiden jälkeläiset, eloonjääneen puolison oikeus jäämistöön on rajoitettu.
Eloonjäänyt puoliso saa pitää jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisten tai testamentinsaajan tekemästä jakovaatimuksesta muuta johdu. Perinnönjättäjän lapset tai se henkilö, jonka hyväksi hän on tehnyt testamentin, voivat vaatia perinnönjakoa jo lesken eläessä, jolloin eloonjääneen puolison hallintaoikeus supistuu. Hän saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, jollei hänen omaan varallisuuteensa tai muutoin jäämistöön kuulu tällaista asuntoa. Tavanomainen asuntoirtaimisto on jätettävä eloonjääneen puolison hallintaan. Hallintaoikeudesta riippumatta tällainen omaisuus voi sinänsä tulla perinnönjaon kohteeksi, jolloin omistusoikeus siirtyy rintaperillisille, mutta sitä rasittaa lesken oikeus pitää omaisuutta hallinnassaan.
Eloonjäänyt puoliso voi saada perinnönjaossa rajoittamattoman omistusoikeuden perittävältä jääneeseen omaisuuteen, mikäli perittävällä ei ole lainkaan lakimääräisiä perillisiä elossa. Jos perittävältä on jäänyt toissijaisia perillisiä, eli hänen vanhempansa, sisaruksensa ja näiden jälkeläiset, lesken oikeus omaisuuteen on rajoitettu. Hän voi määrätä perimästään omaisuudesta haluamallaan tavalla, mutta hänellä ei ole oikeutta testamentata sitä. Toissijaisilla perillisillä on oikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen, mutta heidän oikeutensa realisoituu vasta lesken kuoltua. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että joku toissijaisista perillisistä on tällöin elossa.
Se, mitä eloonjääneen puolison osalle perinnönjaossa tulee, riippuu näin siitä, onko perittävältä jäänyt muita perillisiä eloon ja onko hän tehnyt omaisuudestaan testamentin. Erityisesti tilanteissa, joissa puolisoilla ei ole rintaperillisiä, on tavallista, että he laativat keskinäisen testamentin, jolla voidaan heidän toiveensa mukaisesti siirtää joko omistus- tai hallintaoikeus toiselle kokonaan. Testamentin tekemällä voidaan saavuttaa määräysvallan lisäksi myös veroetuja tapauksesta riippuen. Lakimiehiltämme voi kysyä lisää neuvoja perintöasioihin liittyen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa