- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
1. Perunkirjoitus
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä vasta kun kuolinpesä on selvitetty, pesänselvittäjä ilmoittaa perunkirjoituksen päättyneen ja kaikki tiedossa olevat vainajan velat on maksettu. Kun pesä on selvitetty, on jokaisella kuolinpesän osakkaalla oikeus vaatia jakoa. Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus tai erottelu. Jos erityisjälkisäädös, eli testamenttimääräys, jolla perinnönjättäjä antaa määrätylle henkilölle erityisen etuuden, tai tarkoitemääräys, eli tiettyä omaisuutta koskeva määräys, joka on tarkoitettu velvoittavaksi testamentin saajaa kohtaan, on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoon vastoin osakkaan kieltoa voida ryhtyä ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon.
2. Jakotapa
Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla myös keskenään ilman pesänjakajaa niin sanottuna sopimusjakona. Jakoon on hankittava pesänjakaja ja jako toimitettava niin sanottuna toimitusjakona, jos yksikin osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jokaisella osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia jakoa, vaikka hänen oikeutensa perintöön olisikin riidanalainen. Jakoa voivat vaatia myös sijaantuloperillinen ja testamentinsaaja, mutta ei erityistestamentinsaaja. Pesänjakajan määräystä voi avustusvaatimuksen toteuttamiseksi hakea myös sellainen avustukseen oikeutettu henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas (esimerkiksi avoliittolain edellytykset täyttävä avoleski), samaten kuin eloonjäänyt puoliso, joka ei ole kuolinpesän osakas, lainmukaisen vähimmäissuojansa toteuttamiseksi. Jos osakkaan pesäosuuden ulosmittausvelkoja siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla. Sopimusjako on usein halvempi kuin toimitusjako, mutta toimitusjakoa suositellaan, jos osakkaiden on vaikea päästä yhteisymmärrykseen jaosta. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, edunvalvoja ei saa ilman maistraatin lupaa tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman pesänjakajaa. Jos osakkaat ovat tehneet sopimuksen kuolinpesän yhteishallinnosta, jakoa ei voida käynnistää sopimussidonnaisuuden kestäessä. Itse kuolinpesä ei voi hakea pesänjakajan määräämistä.
3. Pesänjakajan valinta
Käräjäoikeus määrää pesänjakajan pesän osakkaiden hakemuksesta. Hakemus on lähetettävä perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Hakemukseen on liitettävä tieto jakajaksi ehdotetusta henkilöstä ja jäljennös perukirjasta. Jos osakkaat ovat yksimielisiä pesänjakajasta ja he allekirjoittavat yhteisen hakemuksen, pesänjakajan määräyksen voi saada hyvinkin nopeasti. Ennen pesänjakajan määräämistä taikka toimestaan vapauttamista on käräjäoikeuden varattava osakkaille tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta etenkin jos osakkaat ovat erimielisiä. Tehtävään on lain mukaan määrättävä sopiva henkilö. Tämä ei tarkoita, että pesänjakajan tulisi olla lakimies, mutta usein pesänjako vaatii sellaista kokemusta ja koulutusta, joka on usein vain lakimiehellä. Pesänjakaja joutuu usein ratkaisemaan vaikeita oikeudellisia kysymyksiä ja toimimaan tuomarina pesän osakkaiden riidoissa. Myös osakas voi muiden osakkaiden suostumuksella toimia pesänjakajana. Osakkaiden ollessa riitaisia pesänjakajan henkilöstä, tuomioistuimella on viimesijainen valta päättää pesänjakajasta. Usein pesänjakajaksi valitaan pesänselvittäjä. Pesänselvittäjästä tai testamentin toimeenpanijasta, joka ei ole osakas, tulee ilman käräjäoikeuden määräystäkin pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä pesänjakajaksi ole määrätty toista henkilöä. Jos pesänjakaja havaitaan toimeensa sopimattomaksi, käräjäoikeus voi vapauttaa hänet tehtävistään milloin joku, jonka oikeus on perinnönjaosta riippuvainen, sitä pyytää.
4. Omaisuuden ositus ja erotus
Jos perittävä oli avioliitossa, perinnönjaon toimittaminen edellyttää omaisuuden ositusta tai erottelua. Pesänjakajalla ei ilman eri määräystä ole toimivaltaa toimittaa ositusta.
5. Valmistelutoimet
Pesänjakajan on aktiivisesti johdettava perinnönjakoprosessia ja informoitava osakkaita jaon edistymisestä. Pesänjakajan tehtävä on myös arvostaa pesän varat eikä hän ole sidottu perunkirjoitusarvoihin. Osakkaat voivat jo ennen ensimmäistä kokousta ilmoittaa kirjallisesti jaon sisältöä koskevat vaatimuksensa. Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Todisteellisuus tarkoittaa sitä, että kutsu voidaan jälkikäteen osoittaa lähetetyksi.
6. Perinnönjakotilaisuus
Yleensä kutsu perinnönjakotilaisuuteen lähetetään noin kahta viikkoa ennen tilaisuutta. Jos kaikki osakkaat ovat tulleet paikalle, pesänjakajan on koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti. Jos edunvalvoja on tehnyt jakosopimuksen osakkaan puolesta, jako voidaan toimittaa sopimuksen mukaisesti, jos pesänjakaja katsoo sen päämiehen edun mukaiseksi. Pesänjakajan on ilmoitettava pesänjaosta ulosottomiehelle, jos jonkun osakkaan osuus on ulosmitattu. Velkoja, jonka saatavasta osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, saa kuten osakaskin vaatia ennakkoperinnön huomioon ottamista ja esittää muita vastaavia pesäosuuden arvoon vaikuttavia vaatimuksia sekä ajaa niitä koskevia kanteita, jos se on tarpeen hänen saamisoikeutensa turvaamiseksi. Yleensä jakoa ei saada loppuun yhdessä jakotilaisuudessa. Ensimmäisessä kokouksessa annetaan yleinen informaatio, kuullaan osakkaiden alustavat mielipiteet sekä tarkastetaan osakasluettelo ja alustava omaisuusluettelo. Alkukokousta voi seurata yksi tai useampia jatkokokouksia. Sitten kun kaikkia osapuolia on kuultu ja tarvittava näyttö on koottu jakoa varten, pesänjakajan on varattava osakkaille tilaisuus loppulausunnon antamiseen, minkä jälkeen pesänjakajan tulee laatia sovintoehdotus perinnön jakamisesta. Loppukokouksessa pesänjakaja voi esitellä oman sovintoesityksensä.
7. Laskennallinen jako
Varsinaisen perinnönjaon ensimmäisenä toimenpiteenä on jako-osuuden määrittäminen: Kunkin osakkaan suhteellinen osuus perinnöstä määritellään murtolukuina. Esimerkiksi: Perittävän X perilliset A ja B saavat kummatkin ½ osaa jäämistöstä. Seuraavaksi vuorossa on laskennallisen osuuden määrittäminen. Esimerkiksi: Pesän arvo on kulujen jälkeen on 200 000 euroa. Osakas A saa 100 000 e arvoisen osan ja B 100 000 euron arvoisen osan pesästä.
8. Reaalinen jako
Jos perinnönjakoa ei voida toimittaa sopimusjakona, pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Jos pesän varoihin kuuluu saaminen osakkaalta, on se jaossa annettava hänelle, sikäli kuin hänen osuutensa siihen riittää. Jos omaisuutta ei perinnönjaossa voida jakaa, se on pantava samaan osaan. Esimerkiksi yhteisomistuksen vahvistaminen kiinteään omaisuuteen ei aina ole tarkoituksenmukaista. Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Myös kaikki osakkaat voivat yhdessä antaa luvan omaisuuden myymiseen. Jaon tultua loppuun suoritetuksi ja sen saatua lainvoiman, pesänselvittäjän on annettava kullekin jako-osakkaalle tälle kuuluva omaisuus. Reaalisen jaon ensimmäinen osa on omaisuusobjektin erottaminen pesän osakkaille: esimerkiksi osakas A saa kiinteistön ja osakas B rahavarat. Lopuksi pesänjakajan on luovutettava omaisuusobjektit osakkaille, esimerkiksi tilittämällä rahavarat osakkaiden ilmoittamille tileille.
9. Jakokirja
Perinnönjakotoimituksen jälkeen pesänjakaja laatii jaosta jakokirjan ja allekirjoittaa sen. Jos jako on tapahtunut sopimusjakona, kaikkien pesän osakkaiden on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi. Pesänjakajan on viivytyksettä toimitettava kappale jakokirjaa kullekin osakkaalle.
10. Moiteaika
Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Perinnönjako tulee siis lainvoimaiseksi, jos kukaan osakkaista ei moiti jakoa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Samoin on meneteltävä, jos osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa. Myös velkojalla, jonka saatavasta osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, on oikeus moittia jakoa. Moitekannetta tutkivan käräjäoikeuden tulee kuulla asianomaista ulosottomiestä, jollei se ole tarpeetonta.
11. Pesänjakajan palkkio
Pesänjakajalla on lain mukaan oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan, kuten matkakustannuksista. Jakopalkkio maksetaan pesän varoista.
12. Perinnönjaon oikaisu
Perinnönjako voi käynnistyä uudelleen jo toimitetun perinnönjaon jälkeen. Jos alkuperäisessä perinnönjaossa on sivuutettu testamentinsaaja tai tiedossa oleva perillinen tai jos isyys on vahvistettu vasta toimitetun perinnönjaon jälkeen, alkuperäistä perinnönjakoa on oikaistava. Uuden perinnönjaon voivat käynnistää kaikki ne osakkaat, jotka olivat mukana aikaisemmassa jaossa ja alkuperäisessä perinnönjaossa sivuutetut henkilöt. Jos sen jälkeen, kun pesänjakaja on toimittanut jaon, ilmaantuu uusia varoja, eikä jako ole vielä lainvoimainen, jakajan toimivalta ulottuu uusien varojen jakamiseen. Jos perinnönjako on käynyt lainvoimaiseksi, perinnönjakoa varten on haettava uusi pesänjakajan määräys, ellei varojen jakamisesta päästä sopimukseen osakkaiden kesken. Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Myös jos osakas kanteen myötä menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä kolmannelle henkilölle, on perintö jaettava uudestaan. Milloin joku on kuitenkin suurin kustannuksin osaansa parantanut taikka se on laillisesti tullut toisen omaksi, saa hän puolestaan antaa vastikkeen sen sijaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa