- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksen sattumisesta. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää ensinäkin kuolinpesän varat ja velat. Lisäksi perunkirjoituksessa selvitetään perilliset sekä testamentinsaajat. Koska perunkirjoituksessa selvitetään edellä todetusti kuolinpesän varallisuutta ja osakkaita, suoritetaan perinnönjako lähtökohtaisesti vasta perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen.
Kuolinpesästä on mahdollista jakaa varoja jo ennen perunkirjoituksen toimittamista. Tällöin kyseessä on kuolinpesän osittainen jakaminen. Jos pesän osakkaat ryhtyvät tällaiseen omatoimiseen perinnönjakoon, huomioon tulee ottaa se, että varojen jaossa tulee noudattaa samoja menettelyperiaatteita kuin varsinaisessa osituksessa, jossa perinnön lopullisesta jakamisesta päätetään. Esimerkiksi varojen jakaminen alaikäisen puolesta ei ole mahdollista ilman, että tämän henkilön edunvalvoja hakee siihen luvan holhousviranomaiselta.
Nämä kuolinpesästä etukäteen otetut varat (tai omaisuus) otetaan huomioon lopullisessa osituksessa, sekä laskettaessa pesän kokonaisvarallisuutta, että pesän osakkaan oikeutta pesän varoihin. Perinnönjako ei yleensä ole suositeltavaa ennen perunkirjoituksen toimittamista, johtuen siitä, että ennen tätä pesän kokonaisvarallisuustilanne ei yleensä ole tiedossa. Jos kuolinpesä osoittautuu ylivelkaiseksi, voi varoja etukäteen ottanut osakas tai osakkaat joutua velkavastuuseen kuolinpesää kohtaan.
Mitä perinnönjaolla tarkoitetaan juridisesti?
Kuolinpesäksi kutsutaan kuolleelta henkilöltä jäävää omaisuutta ja velkoja. Jos vainajalla oli kaksi tai useampia oikeudenomistajia (perillisiä), saavat he vainajan omaisuuden itselleen perinnönjaossa. Esimerkiksi vainajan lapset ovat tällaisia oikeudenomistajia. Oikeudenomistajat toimivat kuolinpesän osakkaina siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu.
Perinnönjako tapahtuu joko sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjaolla tarkoitetaan jakoa, joka noudattaa perillisten yksimielisyyttä jaossa noudatettavista periaatteista. Sopimusjaossa perinnönjako on siis riidaton, ja kuolinpesän osakkaat päättävät sen suorittamisesta itse. Suurin osa Suomessa tapahtuvista perinnönjaoista suoritetaan sopimusjakoina. Toimitusjako puolestaan on pesänjakajan toimittama jako, jossa ulkopuolinen pesänjakaja määrätään suorittamaan perinnönjakoa koskeva päätöksenteko. Toimitusjako saadaan vireille tekemällä hakemus tuomioistuimelle pesänjakajan määräämiseksi.
Perinnönjako voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen. Ensin tapahtuu jako-osuuden määrittäminen, jossa määrätään kullekin kuolinpesän osakkaalle tulevasta osuudesta. Jako-osuuden määrittäminen toimii ikään kuin suunnitelmana sille, kuka osakkaista saa mitäkin kuolinpesästä. Tämä määräys voi koskea esimerkiksi arvomääräistä tai suhteellista osuutta, mutta myös esinekohtaista oikeutta. Perinnönjaon toinen vaihe on reaalinen jakotoimitus, jossa toteutetaan käytännössä aiemmassa vaiheessa, jako-osuuden määrittämisessä, sovitut jako-osuudet.
Mitä seuraa perunkirjoituksesta?
Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tämä koskee kaikkia niitä edesmenneitä, joilla oli Suomessa kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän varallisuus sekä velat, samoin kuin perilliset ja testamentinsaajat. Perukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Toimitus on tärkeä perintöverotuksellisista syistä.
Perunkirjoituksesta vastaa se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on. Yleensä tämä henkilö on vainajan puoliso. Perunkirjoituksen voi järjestää myös pesänselvittäjä, vainajan määräämä testamentin toimeenpanija tai muu henkilö, jolle perunkirjoitus olosuhteisiin katsoen kuuluu. Mikäli avioparin välillä oli avioehto, ei leski ole vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä, paitsi jos leski saa perintöä testamentin kautta. Perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä, joita voivat olla esimerkiksi kuolinpesän osakkaat. Uskotun miehen tehtävään voidaan palkata myös asiantuntija, mikä on suositeltavaa esimerkiksi silloin, kun kuolinpesällä on velkaa tai huomattavaa varallisuutta. Esimerkiksi hautaustoimistot, lakiasiantoimistot ja pankit tekevät perunkirjoituksia. Perunkirjoitus järjestetään määräämällä aika ja paikka tilaisuudelle ja kutsumalla paikalle kuolinpesän osakkaat. Itse kutsu on muutoin melko vapaamuotoinen, mutta siinä on aina mainittava perunkirjoituksen aika ja paikka.
Perukirjaan merkitään toimituksen paikka ja aika sekä vainajan tiedot. Näitä tietoja ovat vainajan nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä. Myös kuolinpesän osakkaiden nimet, kotipaikat ja syntymäajat, samoin kuin sukulaisuussuhde vainajaan on merkittävä perukirjaan. Perukirjaan tulee merkitä tieto siitä, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa läsnä.
Perukirjaan kootaan kattavasti kuolinpesän koko varallisuus sekä mahdolliset velat sellaisina, kun ne kuolinpäivänä olivat. Myös tiedot avioehdosta sekä testamentista on merkittävä perukirjaan. Liitteinä perukirjaan otetaan mukaan vainajan sukuselvitys, kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset sekä mahdolliset valtakirjat, avioehto, testamentti ja perinnöstä luopuminen. Uskotut miehet sekä pesänilmoittaja allekirjoittavat perukirjan.
Lähtökohtaisesti perintö jaetaan vasta, kun perunkirjoitus on tehty. Perinnönjaosta tehdään jakokirja, jonka perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille. Jakokirjasta tulee käydä ilmi mitä on jaettu, jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä ja se, mitä kukin perillinen on saanut. Lisäksi jakokirjassa tulee ilmoittaa, onko jako tehty kokonaan ja omaisuus, joka mahdollisesti on jäänyt jakamatta. Jakokirjasta on toimitettava kopio Verohallintoon perintöverotusta varten.
Perinnönjako ennen perunkirjoitusta
Edellä todetulla tavalla pääsääntönä on, että perintö jaetaan vasta, kun perunkirjoitus on tehty. Tämä johtuu siitä, ettei pesän kokonaisvarallisuus ole yleensä tiedossa ennen perukirjan tekoa. Mikäli kuolinpesästä jaetaan varoja jo ennen perunkirjoituksen toimittamista, on varojen jaossa noudatettava samoja menettelyperiaatteita kuin varsinaisessa perinnönjaossakin. Nämä kuolinpesästä etukäteen jaetut varat tulee ottaa huomioon sekä lopullisessa perinnönjaossa että laskettaessa pesän kokonaisvarallisuutta. Näin ollen etukäteen pesästä varoja saaneen osuus vähenee otettujen varojen suhteessa tämän osuuteen perinnöstä.
Kuolinpesästä, joka on selvitettävänä, voidaan maksaa eloonjääneelle puolisolle sekä vainajan lapsille heidän tarvitsemaansa elatusta. Mikäli pesänselvitys venyy, voidaan pesän osakkaalle ottaa tiettyjen ehtojen täyttyessä pesästä ennakollisesti varoja. Ensinäkin perittävän perintöosuuden on riitettävä näihin varoihin. Toisekseen velkojien oikeus ei saa vaarantua tämän ennakollisen erottamisen seurauksena.
Kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa, on kuolinpesän varojen käyttö vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa. Kuolinpesän varoista voidaan suorittaa hautaus- ja perunkirjoituskustannukset, samoin kuin pesän hoidosta, hallinnosta sekä selvityksestä aiheutuvat kustannukset. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi pesänjakajan hakemisesta aiheutuneet kulut, huomioiden kuitenkin, ettei kuolinpesä vastaa pesänjakajan palkkiosta vaan ainoastaan pesänjakajan hakemiskuluista.
Aina tulee huolehtia siitä, ettei perinnönjako loukkaa ulkopuolisten velkojien oikeuksia saataviinsa. Sama koskee legaatinsaajan oikeutta legaattiin. Legaatilla eli erityisjälkisäädöksellä tarkoitetaan testamenttimääräystä, jolla edesmennyt henkilö testamenttaa legaatinsaajalle jonkun tietyn, erityisen etuuden. Legaatti voi olla esimerkiksi tietty esine tai kiinteistö, rahasumma tai jokin oikeus, esimerkiksi asumisoikeus edesmenneen omistamaan kiinteistöön.
Yhteenveto
- Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän varat, velat, perilliset ja testamentinsaajat.
- Perinnönjako voidaan tehdä sopimus- tai toimitusjakona.
- Perunkirjoituksen jälkeen laaditaan perukirja, johon merkitään kuolinpesän varallisuus, velat ja osakkaat.
- Perinnönjako tapahtuu jakokirjan perusteella, ja sen jälkeen kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille.
- Perinnönjaossa tulee huomioida ulkopuolisten velkojien ja legaatinsaajien oikeudet.
Summary in English
- The purpose of an estate inventory is to determine the assets, debts, heirs, and beneficiaries of an estate.
- The distribution of inheritance can be done through an agreement or by an official division.
- After the estate inventory, an estate inventory deed is prepared, which includes the assets, debts, and shareholders of the estate.
- The inheritance distribution takes place based on a distribution document, and after that, the estate's assets are transferred to the heirs.
- In the inheritance distribution, the rights of external creditors and legatees must be taken into account.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Tuleeko perukirja tehdä, vaikka vainaja kuoli varattomana? Äitivainaani ei jättänyt velkoja eikä varallisuutta taakseen.
Perukirja on tehtävä aina. Näin ollen perukirja on tehtävä myös, kun henkilö on kuollut varattomana tai velkaantuneena. Jos vainajalla ei ollut kumpaakaan, todetaan pesä varattomaksi ja velattomaksi.
2. Onko perunkirjoituksen kolmen kuukauden määräaika ehdoton? Voiko siihen hakea lykkäystä?
Perunkirjoituksen kolmen kuukauden määräaika ei ole ehdoton, ja siihen voi hakea lisäaikaa. Lykkäystä tulee hakea ennen sanotun kolmen kuukauden määräajan päättymistä. Verohallinto myöntää hakemuksesta lisäaikaa, jos lykkäykselle on perusteltu syy. Useimmiten Verohallinto myöntää kerralla yhden tai kahden kuukauden lisäajan.
3. Mitä seurauksia perunkirjoituksen laiminlyönnistä on?
Verohallinto voi määrätä perintöveron perustuen sen omaan arvioon perukirjan puuttuessa tai määrätä perillisille veronkorotuksia perunkirjoituksen laiminlyönnistä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää hoitaa perukirja Verohallintoon asianmukaisesti ja oikeassa ajassa sekä tarvittaessa hakea lykkäystä perunkirjoituksen toimittamiselle.
4. Mitä tietoja perukirjan tulee sisältää?
Perukirjassa tulee luetteloida nimineen, henkilötunnuksineen ja yhteystietoineen vainajan perilliset, mahdollinen leski, toissijaiset perilliset ja testamentinsaajat. Lisäksi siinä tulee yksilöidä sukulaisuussuhteet perillisen ja testamentinsaajien osalta, sekä selvitys mahdollisesta avoliitosta. Kuolinpesän ilmoittajan sekä kahden uskotun miehen tulee allekirjoittaa perukirja. Omaisuuden osalta luetteloidaan vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat kuolinpäivänä, tieto mahdollisesti avio-oikeudesta sekä lesken vaatimukset koskien tasinkoa ja lesken asumisoikeutta puolisoiden yhteiseen kotiin. Myös testamentti sekä mahdolliset lakiosavaatimukset ovat yksilöitävä. Myös mahdolliset lahjat sekä vakuutuskorvaukset on merkittävä perukirjaan. Vähennyksinä perukirjassa saa ilmoittaa hautauskulut, perunkirjoituksista aiheutuneet kulut sekä vainajan elinaikanaan tekemät velat. Perukirjaan liitetään mahdolliset testamentti ja avioehto, perinnönjakokirja, jos perinnönjako on jo toimitettu sekä osituskirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja vainajan ja puolison perinnönsaajien välillä on toimitettu ositus ja perinnönjako.
5. Mihin perukirja toimitetaan?
Perukirja toimitetaan Verohallintoon, esimerkiksi OmaVeron kautta. Verohallinnon internetsivun löydät täältä.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa