- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jokaisella on oikeus määrätä omaisuudestaan ja siitä, kenelle se hänen kuolemansa jälkeen menee. Mikään ei siis sinänsä estä perittävää testamenttaamaan vaikka koko omaisuuttaan aivan toisaalle, kuin omille perillisilleen. Perittävä henkilö voi eläessään tehdä perillisensä perinnöttömäksi, mutta vain laissa säädetyillä perusteilla. Tämä tarkoittaa, että perittävä ei voi tehdä perillistä perinnöttömäksi täysin aiheetta tai asiattomin perustein.
Laissa säädettyjen perinnöttömäksi tekemisen edellytysten vallitessa perillisen oikeus lakiosaankaan ei estä perinnöttömäksi tekemistä. Jos perinnöttömäksi tekemisen edellytykset eivät täyty, perillinen voi vedota lakimääräiseen vähimmäissuojaansa. Perinnöttömäksi tekeminen koskee siis edellä mainittujen seikkojen valossa perillisen rintaperillistä ja leskeä. Rintaperillisellähän on pääsäännön mukaan oikeus lakiosaan. Perittävän leskellä ei ole oikeutta lakiosaan, mutta häntä voi suojata lain mukainen oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto ja sen tavanomainen asuinirtaimisto jakamattomana hallussaan.
Voiko rintaperillisen tehdä perinnöttömäksi?
Jos perittävältä on jäänyt rintaperillisiä, eli lapsia tai ottolapsia, on heillä yleensä oikeus vaatia itselleen tiettyä vähimmäisosaa perinnöstä, vaikka heidät olisikin suljettu pois testamentissa. Tällaista rintaperillisille kuuluvaa vähimmäisosuutta kutsutaan lakiosaksi. Määrältään se on puolet siitä perintöosasta, joka rintaperilliselle lain mukaan kuuluisi. Tietyissä tilanteissa rintaperillisellä ei katsota olevan oikeutta edes lakiosaan, eli perillinen voidaan jättää täysin perinnöttä. Tällainen kokonaan perinnöttömäksi tekeminen on kuitenkin mahdollista vain perintökaaressa tarkoin säännellyissä tapauksissa.
Missä tilanteissa rintaperillinen voidaan jättää kokonaan ilman perintöä?
Perittävä voi tehdä rintaperillisen kokonaan perinnöttömäksi kahdessa tilanteessa:
1. Perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää itseään taikka tämän perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä.
Laissa ei siis mainita sitä, että teon tulisi kohdistua suoraan edellä mainittuihin henkilöihin. Rikos voi käytännössä olla millainen tahansa, kunhan se loukkaa tavalla tai toisella mainittuja henkilötahoja. Rikos ei kuitenkaan voi olla aivan vähäinen. Pelkkä testamentissa esitetty väite, että perillinen on syyllistynyt rikokseen, ei oikeuta toteennäyttämättömänä perinnöttömäksi tekemiseen. Rintaperillisen tekemän rikoksen tulee ensinnäkin olla tahallinen ja siitä tulee olla tuomioistuimen antama tuomio. Näin ollen esimerkiksi rikos, josta perittävä ei ole ilmoittanut poliisille, ei kelpaa perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle. Sitä, milloin rikoksen katsotaan olevan syvästi loukkaava, ei ole voitu tarkoin määritellä. Loukkaavuuteen vaikuttaa kuitenkin paljolti se, miten perittävä on rikokseen suhtautunut ja millaisena hän on kyseisen rikollisen teon kokenut. Esimerkiksi perillisen perittävään tai omaan lapseensa kohdistama väkivalta lievänäkin voi olla syvästi loukkaava rikos, mikäli perittävä sen hyvin loukkaavaksi kokee. Käytännössä mikä tahansa perittävää tai tämän edellä mainittua lähipiiriä loukkaava rikos kelpaa perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi.
Alle 15-vuotiaan tai syyntakeettoman tekemä teko ei kuitenkaan kelpaa perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi. Perinnöttömäksi tekemisen kannalta ei ole merkitystä, koska rikollinen teko on tehty. Teko on voitu tehdä esimerkiksi vuosia ennen perittävän kuolemaa.
2. Rintaperillinen viettää jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää
Kunniattoman ja epäsiveellisen elämän arvioimiseen ei siihenkään ole tiettyjä kriteerejä, joten asiaintila tulee näissäkin tilanteissa arvioida kokonaisuutena ja tilannekohtaisesti. Harkintaan kuitenkin vaikuttaa vahvasti perittävän käsitys siitä, millainen elämä hänen mielestään on kunniatonta ja epäsiveellistä. Esimerkiksi vuosia jatkuneen juopottelun ja perittävää loukkaavan käytöksen voitaisiin katsoa kelpaavan perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle. Säännös on varsin tulkinnanvarainen. Oleellista on kuitenkin se, että kyseinen elämäntapa on jatkuvaa toimintaa. Lyhyt ajanjakso tai epäsäännöllisesti toistuva kunniaton tai epäsiveellinen elämäntapa ei näin ollen oikeuta perinnöttömäksi tekemiseen. Ratkaisevaa on myös tällaisen käyttäytymisen muodostama kokonaiskuva.
Jos perittävä haluaa tehdä perillisen perinnöttömäksi, hänen tulee määrätä asiasta testamentissa ja mainita samalla testamentissaan peruste perinnöttömäksi tekemiselle. Kun perillinen on tehty testamentilla perinnöttömäksi, menee hänen osuutensa sille, jolle se olisi kuulunut siinä tapauksessa, että perillinen (tässä yhteydessä siis perinnöttömäksi tehty henkilö) olisi kuollut ennen perittävää eli perinnöttömäksi tehdyn sijaantuloperilliselle.
Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista riitauttaa joko ennen perinnönjakoa tai sen jälkeen. Jos vapaamuotoinen riitauttaminen ei onnistu tai menesty, perinnöttömäksi tehdyn tulee nostaa tuomioistuimessa kanne, jossa hän kiistää perinnöttömäksi tekemisen perusteen. Tarkennettakoon vielä, että jos perittävältä ei jää rintaperillistä eikä leskeä, hän voi normaalisti testamentin tekemällä jättää muut perillisensä kokonaan ulos jäämistöstä. Tällaisissa tilanteissa ei siis ole kyse varsinaisesta perinnöttömäksi tekemisestä. Perinnöttömäksi tekeminen ja laissa annetut osittain varsin väljätkin ehdot perinnöttömäksi tekemiseksi saattavat aiheuttaa kiistoja ja ristiriitoja niin perittävän ja perillisen välillä kuin myös perinnöttömäksi tehdyn ja muiden perillistenkin välillä. Tästä syystä lakimiehen apu on näissä tilanteissa useinmiten hyödyllistä.
Voiko lesken jättää ilman perintöä?
Leskellä ei ole oikeutta lakiosaan, joten sinänsä puoliso voi testamentata omaisuutensa pois lesken ulottuvilta. Leskellä on kuitenkin aina oikeus pitää jakamattomana hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja sen tavanomaista irtaimistoa. Lesken oikeutta jäädä asumaan heidän asuntoonsa ei siis voida testamentilla kiertää.
Tässä kohtaa tulee kuitenkin huomata, että leski ei ilman testamenttiakaan peri mitään, vaan aviopuolisoiden välillä toimitetaan jäämistöositus, jossa leski saa suoraan avio-oikeuden nojalla puolet puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä. Avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen voidaan sulkea pois ainoastaan avioehtosopimuksen nojalla.
Miten perinnöttömäksi tekeminen tulee ilmaista testamentissa?
Perinnöttömäksi tekemisestä on aina määrättävä testamentissa, jossa on samalla mainittava määräyksen peruste. Määräys ja sen peruste tulee myös ilmaista ja yksilöidä riittävän tarkasti. Mitään yksityiskohtaista perillisen toimintaa tai käyttäytymistä koskevaa selvitystä ei kuitenkaan vaadita. Oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaan riittää, että perittävä esimerkiksi toteaa haluavansa jättää perillisensä perinnöttömäksi tämän eläessä kunniatonta ja rikollista elämää.
Yhteenveto
- Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi tietyin edellytyksin, kuten jos perillinen on syvästi loukannut perittävää tai elää jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
- Rintaperillisen hyväksi on lakiosa, mutta se ei estä perinnöttömäksi tekemistä.
- Leskellä ei ole oikeutta lakiosaan, mutta hänellä on oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto jakamattomana hallussaan.
- Perinnöttömäksi tekeminen tulee ilmaista testamentissa ja perusteet tulee yksilöidä riittävän tarkasti.
Summary in English
- The testator can disinherit a descendant under certain conditions, such as if the descendant has deeply offended the testator or leads a consistently dishonorable or immoral life.
- A natural heir is entitled to a legal share, but it does not prevent disinheritance.
- A widow does not have the right to a legal share, but they have the right to retain possession of the jointly-used home and its customary household items undivided.
- Disinheritance must be expressed in the will, and the reasons must be specified with sufficient detail.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voiko lapsen jättää ilman perintöä?
Perittävä voi testamentissaan määrätä rintaperillisen eli lapsensa tai ottolapsensa kokonaan perinnöttömäksi mikäli tämä on rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä, taikka jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
2. Voiko lesken jättää perinnöttä?
Leskellä ei ole oikeutta minkäänlaiseen vähimmäis- tai lakiosaan kuolleen puolisonsa perinnöstä, eli sinänsä puoliso voi testamentissaan jättää puolisonsa perinnöttä. Mikäli aviopuolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta, on leskellä kuitenkin oikeus jo avio-oikeuden nojalla saada puolet yhteisen omaisuuden säästöstä. Avio-oikeus voidaan sulkea pois vain avioehtosopimuksella. Leskellä on myös aina oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto jakamattomana hallussaan.
3. Miten perinnöttömäksi tekemisen peruste tulee näyttää toteen?
Vastuu perusteen toteennäyttämiseen on sillä, joka kyseiseen perusteeseen vetoaa.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa