- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Näytön arvioimisen kautta tuomioistuin ratkaisee, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä toteen. Näyttökysymyksen ratkaiseminen tapahtuu jutussa esitetyn todistelun kautta. Näytön arvioimisen kautta tuomioistuin siis muodostaa käsityksen siitä, mitä asiassa on pidettävä totena ja mitä ei. Tätä kautta muodostuu seikat, joita pidetään loppujen lopuksi ratkaisun perusteena.
Todistusharkinta
Näytön arviointi rakentuu vapaan todistusharkinnan periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuin ei ole sidottu mihinkään ulkopuoliseen seikkaan arvioidessaan tuomioistuimessa esitetyn näytön vakuuttavuutta. Lisäksi periaate edellyttää, että tuomari arvioi perusteellisesti ja tasapuolisesti kaikkien jutussa ilmi tulleiden eri todisteiden todistusvoimaa, eli merkittävyyttä todisteena, sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta. Todistusharkinnan myötä muodostuneen lopputuloksen täytyy perustua sellaisiin seikkoihin, joiden kautta myös oikeudenkäynnin ulkopuoliset henkilöt voivat pitää lopputulosta perusteltuna.
Käytännössä todistusharkinnassa tuomari siis päättelee yhden tai useamman todisteen osalta, millä todennäköisyydellä kyseinen todistettava väite on tosi. Tuomarin täytyy harkinnassaan käyttää hyväkseen yleisiä kokemussääntöjä, eli yleistä elämänkokemusta, sekä aputosiseikkoja. Aputosiseikkoja ovat esimerkiksi auton jarrutusmatkaa määriteltäessä muun muassa auton renkaiden kunto sekä tapahtumahetken ajokeli.
Päätöksenteko näytön riittävyydestä
Sen jälkeen, kun tuomioistuin on todistusharkinnassaan punninnut eri väitteiden paikkaansa pitävyyttä, sen tulee tehdä ratkaisu näytön riittävyydestä. Ratkaistessaan näytön riittävyyttä tuomioistuin soveltaa todistustaakkanormeja. Ne kertovat, kumpi oikeudenkäynnin asianosaisista kärsii haittavaikutukset riittävän näytön puuttumisesta jonkin seikan osalta sekä kuinka korkeaa todennäköisyyttä riittävällä näytöllä vaaditaan.
Rikosprosessissa todistustaakka on syyttäjällä, jonka on esitettävä riittävä näyttö asiassa. Siviiliprosessissa, eli yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevassa tuomioistuinprosessissa, todistustaakkajako ei ole yhtä selkeä. Lähtökohtaisesti kuitenkin kantajan tulee riita-asiassa näyttää toteen seikat, jotka tukevat kannetta.
Tuomioistuimen tulee näytön riittävyyttä ratkaistaessa punnita perusteellisesti sekä tasapuolisesti eri todisteiden ja kokonaisnäytön merkittävyyttä tapauksen kannalta. Huolellisesti ja perusteellisesti toimien tuomioistuin päättää lopulta, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä toteen.
Yhteenveto
- Näytön arvioiminen on tärkeä osa tuomioistuimen päätöksentekoa, sillä se auttaa määrittämään, mikä asia on todistettu ja mikä ei.
- Todistusharkinta perustuu vapaan todistusharkinnan periaatteeseen, joka edellyttää tuomarin perusteellista ja tasapuolista arviointia kaikkien jutussa esitettyjen todisteiden merkityksestä ja niiden kokonaisuudesta.
- Tuomioistuimen on myös ratkaistava näytön riittävyys, joka perustuu todistustaakkanormeihin.
- Rikosprosessissa todistustaakka on syyttäjällä, kun taas siviiliprosessissa kantajan tulee yleensä näyttää toteen seikat, jotka tukevat kannetta.
Summary in English
- Evaluating the evidence is an important part of the court's decision-making, as it helps to determine what is proven and what is not.
- The consideration of evidence is based on the principle of free consideration of evidence, which requires the judge to make a thorough and fair assessment of the importance of all the evidence presented in the case and their totality.
- The court must also decide on the sufficiency of the evidence, which is based on the burden of proof standards.
- In a criminal proceeding, the burden of proof is on the prosecutor, while in a civil proceeding, the plaintiff must usually prove facts that support the claim.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Päteekö vapaan todistusharkinnan periaate kaikissa tilanteissa?
Vapaan todistusharkinnan periaate on lähtökohta tuomioistuimen arvioidessa esitettyä näyttöä. Laissa on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia kyseiselle periaatteelle sekä lisäksi korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö on muovannut todistusharkinnan piirteitä esimerkiksi seksuaali- ja henkirikosten osalta.
2. Mitä tarkoittaa näyttökynnys?
Näyttökynnyksellä on yhteys aiemmin mainittuun todistusharkintaan, jota tuomioistuin tekee arvioidessaan näytön riittävyyttä. Näyttökynnys määrittää sen, mitä voidaan pitää riittävänä näyttönä jonkin esitetyn todisteen osalta.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa