- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suomessa lapsen perillisasema on vahva eikä rintaperillistä ole lähtökohtaisesti mahdollista tehdä kokonaan perinnöttömäksi. Vankasta asemasta kertovat esimerkiksi rintaperillisen lakiosaa koskevat perintökaaren säännökset, jotka takaavat rintaperilliselle oikeuden vaatia tiettyä osaa hänelle kuuluvasta perintöosasta niissäkin tilanteissa, joissa perittävä nimenomaan haluaisi jättää rintaperillisen perinnöttä. Jos perinnönjättäjällä on kolme lasta, heidän perintöosuutensa ovat 1/3, jolloin lakiosa on 1/6. Lakiosasäännökset sisältävät vain muutaman poikkeustilanteen, joissa rintaperillisellä ei katsota olevan oikeutta lakiosaan.
Edellä mainittujen lakiosasäännösten estämättä perittävä voi tehdä rintaperillisen kokonaan perinnöttömäksi, mikäli perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää itseään taikka tämän perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Samoin rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi, jos tämä jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Rintaperillisen oikeus lakiosaan on hyvin vahva, joten perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja edellytykset menestymiselle ovat myös tiukat. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla on mainittava määräyksen peruste. On myös syytä huomata, että näiden perusteiden tulee olla olemassa jo testamentin allekirjoitushetkellä.
Jos perillinen menettää oikeutensa perintöön, saa hänen osuutensa se, jolla olisi ollut oikeus perintöön siinä tapauksessa, että kyseinen perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Jos siis perinnöttömäksi tehdyllä perillisellä on omia rintaperillisiä, eli lapsia tai näiden jälkeläisiä, saavat he perinnön hänen puolestaan.
Mitä rintaperillisen lakiosalla tarkoitetaan?
Lähtökohtana on, että mikäli ihmisellä on kuollessaan rintaperillisiä, eli lapsia tai ottolapsia, saa jokainen rintaperillinen yhtä suuren perintöosan vanhempansa perinnöstä. Koska jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus määrätä omaisuudestaan ja siitä, kenelle se hänen kuolemansa jälkeen menee, voi perittävä halutessaan testamentata omaisuutensa muulle kuin rintaperilliselleen. Tällöin rintaperillisellä on oikeus vaatia itselleen lakiosaa, joka on määrältään puolet tämän lakimääräisestä perintöosasta.
Mikäli testamentti sisältää määräyksiä, joilla yritetään estää rintaperillistä saamasta lakiosaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta, on testamentti perillistä kohtaan tehoton, eli se ei ole pätevä. Tietyissä tilanteissa tällaista rintaperillisen oikeutta lakiosaan on kuitenkin laissa rajoitettu.
Missä tilanteissa rintaperillisellä ei ole oikeutta lakiosaan?
Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista ensinnäkin silloin, kun rintaperillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessansa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Rikoksen ei tarvitse kohdistua perittävään tai hänen läheiseensä, vaan olennaista on se, että rikoksen aiheuttama mielipaha ja loukkaavuus kohdistuu johonkin edellä mainituista henkilötahoista. Perinnöttömäksi tekeminen edellyttää, että rintaperillisen syyllisyys on todettu tuomioistuimessa. Näin ollen esimerkiksi rikos, josta perittävä ei ole ilmoittanut poliisille, ei kelpaa perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle eikä esimerkiksi pesänjakaja voi päättää jonkun syyllisyydestä ja siitä, onko testamenttimääräys tältä osin tehokas. Jos perillistä ei ole tuomittu rikoksesta, se ei voi olla perusteena perinnöttömäksi tekemiselle. Sitä, milloin rikoksen katsotaan olevan syvästi loukkaava, ei ole voitu tarkoin määritellä. Loukkaavuuteen vaikuttaa kuitenkin paljolti se, miten perittävä on rikokseen suhtautunut ja millaisena hän on kyseisen rikollisen teon kokenut. Esimerkiksi perillisen perittävään tai omaan lapseensa kohdistama väkivalta lievänäkin voi olla syvästi loukkaava rikos, mikäli perittävä sen hyvin loukkaavaksi kokee. Käytännössä mikä tahansa perittävää tai tämän edellä mainittua lähipiiriä loukkaava rikos kuitenkin kelpaa perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi.
Toinen perinnöttömäksi tekemisen peruste on se, että rintaperillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Kunniattoman ja epäsiveellisen elämän arvioimiseen ei siihenkään ole tiettyjä kriteerejä, joten asiaintila tulee tällaisissakin tilanteissa arvioida kokonaisuutena ja tilannekohtaisesti. Harkintaan kuitenkin vaikuttaa vahvasti perittävän käsitys siitä, millainen elämä hänen mielestään on kunniatonta ja epäsiveellistä. Yksittäinen teko ei ole riittävä peruste, vaan asiaa on harkittava koko perillisen elämäntavan perusteella. Toisaalta on syytä huomata, että elämäntapa voi olla kunniatonta tai epäsiveellistä, vaikka se ei täyttäisi minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Esimerkkinä kunniattomasta ja epäsiveellisestä elämäntavasta voisi olla perittävän kustannuksella tapahtunut pitkäaikainen juopottelu. Sen sijaan hyvän tavan vastaiset perusteet, kuten kielto mennä naimisiin tietyn henkilön kanssa, ei voi olla perusteena perinnöttömäksi tekemiselle.
Huomaathan, että vaikka säännöksessä ei mainita puolisoa, on perittävän puolison usein katsottu kuuluvan lain tarkoittamaan perittävän lähipiiriin.
Miten perinnöttömäksi tekeminen ilmaistaan testamentissa?
Perinnöttömäksi tekemisestä on aina määrättävä testamentissa, jossa on samalla mainittava määräyksen peruste. Määräys ja sen peruste tulee myös ilmaista ja yksilöidä riittävän tarkasti. Mitään yksityiskohtaista perillisen toimintaa tai käyttäytymistä koskevaa selvitystä ei kuitenkaan vaadita.
Oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaan riittää, että perittävä esimerkiksi toteaa haluavansa jättää rintaperillisensä perinnöttömäksi tämän eläessä kunniatonta ja rikollista elämää.
Kenelle perinnöttömäksi jääneen rintaperillisen perintöosuus menee?
Perinnön, jonka rintaperillinen on edellä mainitulla tavalla menettänyt saa se, jolla olisi ollut oikeus perintöön siinä tapauksessa, että rintaperillinen olisi kuollut ennen perittävää. Käytännössä perinnön menettäneen rintaperillisen osuuden saa siis yleensä tämän lapsi, eli alkuperäisen perittävän lapsenlapsi.
Yhteenveto
- Rintaperillistä ei voi lähtökohtaisesti tehdä kokonaan perinnöttömäksi.
- Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, joka on puolet hänen lakimääräisestä perintöosastaan.
- Perittävä voi tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
- Rintaperillisen lakiosan perusteet ja edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle ovat tiukat.
- Perinnöttömäksi tekemisestä tulee määrätä testamentissa ja mainita määräyksen peruste.
- Jos rintaperillinen menettää oikeutensa perintöön, hänen osuutensa menee sille, jolla olisi ollut oikeus perintöön, jos rintaperillinen olisi kuollut ennen perittävää.
Summary in English
- A natural heir cannot be completely disinherited by default.
- A natural heir has the right to a legal share, which is half of their statutory inheritance.
- The testator can disinherit a natural heir if they have intentionally offended the testator or leads a dishonorable or immoral life.
- The requirements and conditions for disinheriting a natural heir are strict.
- Disinheritance must be specified in the will, including the grounds for the decision.
- If a child loses their inheritance rights, their share goes to the person who would have been entitled to inherit if the child had died before the testator.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä tahallisella ja syvästi loukkaavalla rikoksella tarkoitetaan?
Rintaperillisen tekemän rikoksen tulee ensinnäkin olla tahallinen ja siitä tulee olla tuomioistuimen antama tuomio. Näin ollen esimerkiksi rikos, josta perittävä ei ole ilmoittanut poliisille, ei kelpaa perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle. Sitä, milloin rikoksen katsotaan olevan syvästi loukkaava, ei ole voitu tarkoin määritellä. Loukkaavuuteen vaikuttaa kuitenkin paljolti se, miten perittävä on rikokseen suhtautunut ja millaisena hän on kyseisen rikollisen teon kokenut. Esimerkiksi perillisen perittävään tai omaan lapseensa kohdistama väkivalta lievänäkin voi olla syvästi loukkaava rikos, mikäli perittävä sen hyvin loukkaavaksi kokee. Käytännössä mikä tahansa perittävää tai tämän edellä mainittua lähipiiriä loukkaava rikos kuitenkin kelpaa perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi.
2. Mitä kunniattoman ja epäsiveellisen elämän viettämisellä tarkoitetaan?
Kunniattoman ja epäsiveellisen elämän arvioimiseen ei siihenkään ole tiettyjä kriteerejä, joten asiaintila tulee tällaisissakin tilanteissa arvioida kokonaisuutena ja tilannekohtaisesti. Harkintaan kuitenkin vaikuttaa vahvasti perittävän käsitys siitä, millainen elämä hänen mielestään on kunniatonta ja epäsiveellistä. Esimerkiksi vuosia jatkuneen juopottelun ja perittävää loukkaavan käytöksen voitaisiin katsoa kelpaavan perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle.
3. Voiko vanhempi jättää lapsensa täysin perinnöttä?
Perittävä voi testamentissaan määrätä rintaperillisen eli lapsensa tai ottolapsensa kokonaan perinnöttömäksi mikäli tämä on rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä, taikka jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää
4. Kenelle perinnöttömäksi jääneen rintaperillisen perintöosuus menee?
Käytännössä perinnöttömäksi jääneen rintaperillisen osuus menee yleensä tämän lapselle eli perittävän lapsenlapselle.
5. Miten perinnöttömäksi tekemisen peruste tulee näyttää toteen?
Vastuu perusteen toteennäyttämiseen on sillä, joka kyseiseen perusteeseen vetoaa.
Mikäli tarvitset lisää tietoa siitä, millaisissa tilanteissa rintaperillisen perinnöttömäksi tekeminen voi tulla kyseeseen tai siitä, onko perinnöttömäksi tekeminen tapahtunut laissa säädetyin perustein, ota yhteys lakimieheemme.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa