Minilex - Lakipuhelin

Mikä on sisäpiirirekisteri?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Arvopaperimarkkinalainsäädännössä ensisijaisella sisäpiiriläisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on joko asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla hallussaan sisäpiiritietoa yrityksestä. Toissijaisella sisäpiiriläisellä tarkoitetaan ketä tahansa muuta henkilöä, joka tiesi tai hänen olisi ainakin pitänyt tietää, että hänen yrityksestä saamansa informaatio oli sisäpiiritietoa. Sisäpiiritiedon käyttö arvopaperikaupassa on kiellettyä kaikkien näiden henkilöiden osalta ja yhtiöllä on velvollisuus pitää näistä sisäpiiriläisistä sekä julkista että yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä.

Julkiseen sisäpiirirekisteriin merkitään ilmoitusvelvollisten eli sisäpiiriläisten henkilötiedot sekä heidän yhtiön liikkeelle laskemiin arvopapereihin kohdistuvat omistuksensa ja kauppansa. Samoin rekisteriin merkitään vastaavat tiedot sisäpiiriläisten puolisoista, lapsista ja muista samassa taloudessa asuvista. Nimensä mukaisesti julkisen sisäpiirirekisterin tiedot ovat sisäpiiriläisten osalta julkisia yksityishenkilöiden osoitteita ja henkilötunnuksia lukuun ottamatta. Sen sijaan puolisoiden, lasten ja muiden samassa taloudessa asuvien osalta ainoastaan tieto arvopaperiomistuksista on julkinen muiden tietojen ollessa siten salaisia. Arvopaperipörssissä listattujen yhtiöiden on pidettävä julkisen sisäpiirirekisterin tiedot näkyvillä omilla kotisivuillaan. Rekisterissä olevat tiedot on oltava julkisia koko sen ajan, kun sisäpiiriläisen asema säilyy tai vähintään viisi vuotta sen jälkeen kun tuo ilmoitusvelvollisuus päättyy. Julkisia tietoja rekisteristä saa vaatia kuka tahansa.

Yrityskohtaiset sisäpiirirekisterit sen sijaan eivät ole julkisia. Ne sisältävät tietoja henkilöistä, jotka saavat sisäpiiritietoa asemansa tai tehtävänsä seurauksena. Yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä voivat siten olla esimerkiksi yrityksen johtokunnan jäsenet, mutta myös vaikkapa yrityksen käyttämät konsultit tai asianajajat. Kuten sisäpiiriläisiä koskevan rekisterin kohdalla, myös yrityskohtaisten sisäpiirirekisterien tietojen on oltava julkisia vähintään viisi vuotta siitä hetkestä, kun peruste tietojen merkitsemiseen rekisteriin on päättynyt.

On erittäin tärkeää tuntea sisäpiiritietoa ja sitä koskevia sisäpiirirekisterejä käsittelevää lainsäädäntöä, sillä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta jopa kaksi vuotta. Jopa tahallisen rikoksen yritys voidaan tuomita rangaistavana. Huomionarvoista sisäpiirirekisterin kannalta on, että Finanssivalvonta voi määrätä rikemaksun rekisterinpidon laiminlyövälle rekisterin ylläpitäjälle. Rikemaksu voi aiheutua myös muun rekisteriä koskevan säännöksen rikkomisesta. Jos epäröit velvoitteistasi, kannattaa ottaa yhteyttä relevantin lainsäädännön asiantuntijaan.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]