- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vanhempien tehtävänä on valita lapselleen nimi syntymän jälkeen. Pelkkä nimestä sopiminen perhepiirin kesken ei kuitenkaan riitä, vaan nimi tulee ilmoittaa rekisteröitäväksi väestötietojärjestelmään. Etunimi ei myöskään saa olla nimilainsäädännössä määriteltyjen edellytysten vastainen.
Lapsen nimen rekisteröiminen väestötietojärjestelmään
Lapsen huoltajan velvollisuus on ilmoittaa lapsen nimi väestötietojärjestelmään. Etu- ja sukunimilain mukaan ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Lapsen nimi ilmoitetaan lomakkeella joko Digi- ja väestötietovirastolle tai seurakuntaan, jos lapsi on kyseisen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan jäsen. Jos ilmoitus tehdään Digi- ja väestötietovirastolle, tutkii se nimen hyväksyttävyyden selvittämällä mm. onko nimeä käytetty Suomessa aiemmin ja onko nimi käytössä nais- vai mieshenkilöillä.
Jos lapsen nimi ilmoitetaan DIgi- ja väestötietoviraston sijaan seurakunnalle, tulee seurakunnan selvittää nimen lainmukaisuus ja ilmoittaa tieto nimestä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi. Käytännössä vanhemmat ilmoittavat nimen lapsen kastavalle papille, jonka kanssa usein keskustellaan nimestä jo ennen ristiäisiä. Jos seurakunta kuitenkin on epävarma nimen hyväksyttävyydestä, asia siirretään Digi- ja väestötietoviraston ratkaistavaksi.
Digi- ja väestötietoviraston on tietyissä tapauksissa pyydettävä lausunto nimen hyväksyttävyydestä valtioneuvoston alaisuudessa työskentelevältä nimilautakunnalta, joka on etu- ja sukunimilain soveltamista koskevien kysymyksien asiantuntijaviranomainen. Lausuntoa ei kuitenkaan pyydetä silloin, kun nimi on selvästi lain mukainen. Esimerkiksi Anni tai Katja voidaan ilman lautakunnan antamaa lausuntoakin ongelmitta hyväksyä – samoin kuin mikä tahansa muukin vakiintunut etunimi. Nimilautakunnalta on pyydettävä lausuntoa esimerkiksi tilanteessa, joissa vanhemmat haluavat antaa lapselleen etunimen, jonka kohdalla on perusteltu syy epäillä, että nimi ei täytä laissa sille säädettyjä edellytyksiä. Lausunnossaan nimilautakunta ilmaisee näkemyksensä siitä, onko nimi etunimeksi sopiva.
Nimilautakunnan lausunto ei ole sitova eli Digi- ja väestötietoviraston ei sinänsä ole pakko noudattaa lautakunnan lausunnossaan ottamaa kantaa. Käytännössä lausunnoilla on kuitenkin varsin suuri painoarvo ratkaistaessa, voidaanko nimi hyväksyä vai ei.
Hyväksyttävä nimi
Vaikka lapsen vanhemmilla on suuri valinnanvapaus lapsensa nimeä valitessaan, nimi ei saa olla millainen tahansa. Etu- ja sukunimilaissa on säädetty tietyistä esteistä, joiden ilmetessä nimeä ei voida hyväksyä. Tällä turvataan lapsen etua, sillä sopimaton nimi voisi aiheuttaa hänelle kärsimystä.
Lapselle ei koskaan voida hyväksyä sellaista nimeä, josta voi aiheutua hänelle haittaa tai joka muuten on nimeksi soveltumaton. Lapsen etunimeksi ei voida hyväksyä myöskään pahennusta aiheuttavaa nimeä. Nämä esteet ovat ehdottomia eli niistä ei voida poiketa. Esimerkiksi lapselle ei voida antaa eläimen nimeä.
Muut nimilainsäädännössä asetetut esteet ovat harkinnanvaraisia, joten pätevästä syystä este voi poistua ja nimi tulee hyväksytyksi. Lapselle ei etu- ja sukunimilain mukaan saa antaa nimeä, joka muodoltaan, sisällöltään tai kirjoitustavaltaan on vakiintuneen nimikäytännön vastainen. Vakiintunut nimikäytäntö määrittyy tarkastelemalla kaikkia Suomessa käytössä olevia etunimiä. Vakiintuneen nimikäytännön piirissä ovat siis kaikki nimet siitä riippumatta, minkä maalainen nimi alun perin on.
Nimen tulee olla lapsen sukupuolen mukainen, joten vakiintuneesti pojille annettavaa nimeä ei voida antaa tytölle tai toisinpäin. Poikaa ei siis voi nimetä Maijaksi tai tyttöä Petteriksi. Osa etunimistä on kuitenkin käytössä yhtä lailla sekä nais- että mieshenkilöillä. Tällaisia sukupuolineutraaleja nimiä voi antaa sekä tytöille että pojille.
Lapsen etunimiksi ei saa antaa sukunimityyppistä nimeä. Sukunimityyppisiä ovat esimerkiksi nimet Aaltonen, Backman ja Karhula. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että lapselle annetaan sellainen sukunimi, joka on alun perin ollut etunimi tai jota on perinteisesti käytetty myös etunimenä.
Lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida antaa myöskään poika- tai tytärloppuista nimeä kuin erityisestä syystä. Tällainen etunimi voi olla kuitenkin muun etunimen jäljessä. Esimerkiksi Mikko-nimisen isän lapsen toinen tai kolmas nimi (muttei ensimmäinen) voisi siis olla Mikonpoika.
Lapselle ei myöskään voida antaa nimeä, joka on jo hänen sisaruksellaan tai puolisisaruksellaan, muutoin kuin toisen etunimen ohella. Uusioperheessä toki voi olla samannimisiä lapsia, jos he eivät ole sukua keskenään.
Etunimiä saa etu- ja sukunimilain mukaan antaa 1–4. Etunimeä koskevat yllä mainitut edellytykset koskevat lapsen kaikkia etunimiä, joten lainvastaista etunimeä ei voi antaa myöskään toiseksi tai kolmanneksi nimeksi.
Yhteenveto
Huoltajien velvollisuus on ilmoittaa lapsen nimi joko Digi- ja väestötietovirastolle tai seurakunnalle, joiden tehtävinä on selvittää nimen lainmukaisuus. Erikoisen nimen kohdalla seurakunnan on kuitenkin pyydettävä asiaan Digi- ja väestötietoviraston kanta. Päättäessään epätavallisen nimen hyväksymisestä voi Digi- ja väestötietovirasto pyytää asiaan nimilautakunnan lausunnon.
Etunimen antamisen esteet luetellaan laissa. Etunimeä ei milloinkaan voida hyväksyä, jos se on soveltumaton nimeksi tai aiheuttaisi lapselle haittaa tai yleistä pahennusta. Lisäksi nimen antamiselle on olemassa esteitä, joista huolimatta nimi kuitenkin voidaan pätevästä syystä hyväksyä.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Jos haluat antaa lapsellesi uniikin etunimen, tutustu etu- ja sukunimilaissa etunimille asetettuihin edellytyksiin.
- Digi- ja väestötietovirastosta voi etukäteen tiedustella kantaa nimen hyväksyttävyyteen, mutta lopullinen ratkaisu tehdään vasta huoltajien kirjallisesti tekemän ilmoituksen perusteella.
- Jos lapsi kastetaan ja nimen hyväksyttävyys askarruttaa, kannattaa nimestä keskustella hyvissä ajoin kastavan papin kanssa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa