- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lakiosalla tarkoitetaan rintaperilliselle ja adoptiolapselle kuuluvaa osuutta perittävän jäämistöstä. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Pesän varoihin on lain mukaan lisättävä perittävän antama ennakkoperintö, suosiolahja sekä, jos erityisiä vastasyitä ei ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Jokaisen rintaperillisen tulee vaatia lakiosaa itsenäisesti. Toisaalta rintaperillisen tulee ilmoittaa, mitä laskennallisia lisäyksiä hän vaatii tehtäväksi pesän varoihin. Lue lisää lakiosavaateen teosta artikkeleista.
Testamentti on tehoton perillistä kohtaan siltä osin, kuin se estää häntä pääsemästä kiinni lakiosaansa. Kuitenkin on joitakin poikkeustilanteita, joissa rintaperillinen voi menettää lakiosansa. On myös käytännössä mahdollista järjestellä rintaperilliselle tulevaa lakiosan suuruutta pienemmäksi useilla eri keinoilla perittävän vielä eläessä tai toisaalta lesken toimesta.
Lakiosan menettäminen voi perustua rintaperillisen perinnöttömäksi tekemiseen testamentilla. Tämä on kuitenkin harvinaista. Perinnöttömäksi tekeminen vaatii nimittäin lakisääteisten edellytysten täyttymistä, jotka pitää myös pystyä näyttämään toteen tarvittaessa. Perinnöttömäksi tekeminen on käytännössä poikkeuksellista. Esimerkiksi silloin, kun rintaperillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää tai on tahallisella rikoksellaan syvästi loukannut perittävää tai eräitä tämän läheisiä, voidaan perillinen jättää ilman perintöä.
Rintaperillinen voi menettää lakiosansa jos hän ei itse halua perintöä. Tällöin rintaperillinen voi luopua perintöosastaan tekemällä nimenomaisen kirjallisen luopumistahdonilmaisun. Tällöin lakiosan saa se, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää.
Rintaperillisen tulee itsenäisesti ja erikseen vaatia lakiosaansa noudattaen lain mukaisia muotovaatimuksia. Perillisen on ilmoitettava lakiosavaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle. Kyseiselle 6 kuukauden määräajalle ei ole mahdollista saada pidennystä. Myöskään rintaperillisen omat sijaantuloperilliset eivät voi ”aktivoitua” passiivisena pysyttelevän rintaperillisen puolesta. Näin ollen passiivisen rintaperillisen sukuhaara menettää perinnön, jos rintaperillinen ei itse toimi lakiosansa eteen. Toisaalta on tehtävä siis ero passiiviseen lakiosan menettämiseen verrattuna siihen, että perillinen nimenomaisesti luopuu perintöosuudestaan tekemällä edellä kuvatun luopumistahdonilmaisun.
Perillinen menettää perinnön suoraan lain nojalla, jos rintaperillinen on aiheuttanut perittävän kuoleman tahallisella rikoksella. Myös jos rintaperillinen itse, tai hän on osallisena hävittämässä tai salaamassa perittävän tekemää testamenttia, voi oikeus julistaa hänet kokonaan tai osaksi menettäneeksi oikeutensa perintöön.
Perittävä voi myös pyrkiä tarkoituksellisesti vähentämään rintaperilliselle tulevan lakiosan määrää. Se onnistuu tekemällä esimerkiksi perittävän eläessä puolisolle toispuoleinen avioehtosopimus. Näin rintaperilliselle tuleva lakiosan suuruus voi pienentyä huomattavasti. Varakkaampi leski voi näet pidättäytyä halutessaan maksamasta tasinkoa köyhemmän, ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tällöin jäämistö voi joko pienetä tai kasvaa lesken tasingon määrän verran. Olennaista on, että varakkaammalle leskellä on siis sananvalta, haluaako hän vai ei maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Halutessaan vähentää rintaperillisen perintöosuutta, vanhempi voi käyttää varansa olemattomiin. Tavallisesti rintaperillisillä ei ole mahdollisuutta puuttua vanhempiensa omaisuuden käyttöön heidän eläessään vaan vanhemmat saavat vapaasti itse päättää mihin rahansa käyttävät.
Jäämistön suuruutta ja näin myös lakiosan määrää pienentävät myös mm. lesken oikeus etuosaan ja - otto-oikeuteen sekä leskelle suoritettava tasinko. Lesken etuosaoikeus tarkoittaa, että hän saa osituksessa erottaa itselleen omia vaatteitaan ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten. Etuosaoikeuden käyttämisessä on toisaalta noudatettava kohtuullisuutta suhteutettuna puolisoiden oloihin. Lesken otto-oikeus puolestaan tarkoittaa sitä, että ositettavan omaisuuden arvon ollessa vähäinen, saa leski ottaa omaisuudesta, jota ei ole avio-oikeuden alaisuudesta erotettu, tarpeellista asuntoirtaimistoa sekä työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta tavaraa. Leskelle suoritettavalla tasingolla tarkoitetaan lesken oikeutta saada rikkaammalta, edesmenneeltä puolisoltaan tasoitusta omaisuuden säästöstä. Nämäkin lesken erioikeudet siis osaltaan vähentävät rintaperillisten lakiosaa.
Vielä on mahdollista pienentää lakiosaa tekemällä omaisuuden siirtoja pitkiä aikoja ennen kuolemaa. Näin omaisuuden mahdollinen arvonnousu voi koitua sen perillisen eduksi, jonka osalle omaisuuden arvonnousu koitui. Arvonnousua voisi tapahtua esimerkiksi lahjaksi annettujen pääkaupunkiseudun asuntojen tai vaikkapa osakkeiden kohdalla. Tämä saattaa pienentää muiden rintaperillisten lakiosan määrää, koska lahjan arvon määritys tapahtuu pääsääntöisesti lahjan antamishetken mukaan.
Olennaista on havaita, että lakiosan menettäminen kokonaan on käytännössä melko harvinaista. Sen sijaan yhden perillisen suosiminen muiden perillisten kustannuksella on eri asia. Perittävän halutessa suosia yhtä perillistä, on se lähinnä järjestelykysymys. Rintaperillisen kokonaan perinnöttä jättäminen voi puolestaan olla kinkkisempää.
Jäämistöoikeudellisissa asioissa on aina viisasta tukeutua alansa ammattilaisen apuun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa