- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lähtökohtaisesti oikeudenkäynnissä noudatetaan julkisuusperiaatetta eli kenellä tahansa tulee olla sekä oikeus että mahdollisuus saada tieto oikeudenkäynneistä, käydä seuraamassa niitä ja saada tieto tuomioistuimen ratkaisusta sekä siihen liittyvistä asiakirjoista. Oikeudenkäynnin julkisuudesta säädetään laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. Tätä lakia sovelletaan, mikäli oikeudenkäynti pidetään käräjä-, hovi-, tai korkeimmassa oikeudessa, valtakunnanoikeudessa, työtuomioistuimessa tai sotaoikeudessa. Myös markkinaoikeudessa oikeudenkäynnin julkisuuteen sovelletaan edellä mainittua lakia, mikäli asiaan ei sovelleta lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa on yleislaki. Tämä tarkoittaa, että jos jossain muussa laissa säädetään toisin, sovelletaan tapaukseen tätä toista lakia. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa säätää muun muassa asiakirjojen, käsittelyn, tuomioistuinneuvottelun sekä ratkaisun julkisuudesta. Sen sijaan sitä ei sovelleta hallintolainkäyttöasian käsittelyyn eikä oikeudenkäyntiasiakirjoihin hallintotuomioistuimissa: niihin sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.
Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa
Julkisia ovat tiedot tuomioistuimessa käsiteltävän asian laadusta, asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, käsittelyn vaiheista, suullisen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta sekä tarpeelliset tiedot asianosaisten yksilöimiseksi. Suulliset käsittelyt tuomioistuimissa ovat myös lähtökohtaisesti julkisia, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa saa olla läsnä asian käsittelyssä. Tuomioistuimen tulee tämän lisäksi ilmoittaa käsittelystä viimeistään istunnon alkaessa istuntopaikan juttuluettelolla, josta selviää muun muassa asian laatu, käsittelyn alkamisaika ja asianosaisten nimet, lukuun ottamatta asianomistajan nimeä syyttäjän ajamassa rikosasiassa.
Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä salassa pidettäviksi tiedot asianomistajan henkilöllisyydestä rikosasiassa, joka käsittelee erityisen arkaluonteista yksityiselämän seikkaa taikka turvapaikan hakijan henkilöllisyyden silloin, kun käsitellään säilöön ottamista koskevaa asiaa, ellei tällöin pidetä selvänä, ettei henkilöllisyydestä annettava tieto vaaranna turvapaikanhakijan tai hänen läheistensä turvallisuutta.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa luettelee myös erikseen tiettyjä tilanteita, joissa oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi. Tällainen tilanne tulee käsille esimerkiksi silloin, kun oikeudenkäyntiasiakirja sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista, taikka tietoja rikoksen uhrista, jolloin tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään. Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
Myös suullinen käsittely on mahdollista toimittaa yleisön läsnä olematta tuomioistuimen määräyksestä. Tämä voi tulla kysymykseen silloin, kun asiassa käsitellään arkaluonteisia yksityiselämään, terveyteen, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyviä seikkoja tai jos käsittelyssä esitetään salassa pidettävä asiakirja tai ilmaistaan salassa pidettävää tietoa, jonka julkinen esitys aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa salassapitovelvollisuuden suojaamille eduille.
Lisäksi suullinen käsittely on mahdollista määrätä toimitettavaksi ilman yleisöä silloin, jos sen julkisuus voisi vaarantaa turvapaikanhakijan tai hänen läheisensä turvallisuuden tai jos syytteessä rikoksesta on alle 18-vuotias eikä suljettu käsittely ole vastoin erittäin tärkeää yleistä etua. Suullinen käsittely voidaan toimittaa ilman yleisöä myös silloin, jos asiassa on kuultavana alle 15-vuotias tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, tai jos rikosasiassa kuultavana on henkilö, joka hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu huomioiden on erityisen suojelun tarpeessa. Suljettu käsittely järjestetään myös silloin, jos julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi Suomen ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen kansainvälisille suhteille.
Asian ratkaisu on aina julkinen, ellei sitä ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. Jos ratkaisu esimerkiksi sisältää salassa pidettäviä tietoja, on se mahdollista määrätä salassa pidettäväksi, jolloin siitä kuitenkin on laadittava julkinen seloste, mikäli kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, tai jos asia on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa. Julkisessa selosteessa tulee pääpiirteissään käydä läpi käsitelty asia ja annetun ratkaisun perustelut.
Lopuksi
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa sääntelee lähtökohtaisesti oikeudenkäyntejä käräjä-, hovi- ja korkeimmassa oikeudessa, sekä valtakunnanoikeudessa, työtuomioistuimessa, sotaoikeudessa ja markkinaoikeudessa, mikäli markkinaoikeudessa asiaan ei sovelleta lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Oikeudenkäynnin julkisuutta pidetään tärkeänä lähtökohtana, josta voidaan poiketa tietyin laissa säädetyin perustein. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa sääntelee oikeudenkäynnin tietojen, siihen liittyvien asiakirjojen, suullisen käsittelyn ja tuomioistuimen ratkaisun julkisuutta. Esimerkiksi suullinen käsittely voidaan määrätä pidettäväksi ilman yleisöä silloin, kun asiassa käsitellään arkaluonteisia yksityiselämään, terveyteen, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyviä seikkoja.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ennen kuin tuomioistuin tekee ratkaisun asian julkisuudesta, sen on varattava sille, jonka oikeutta asia koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisesta voidaan kuitenkin luopua, jos se aiheuttaisi tarpeetonta viivästystä asian laatu huomioon ottaen, eikä kuulematta jättämisestä todennäköisesti aiheutuisi merkittävää haittaa tai vahinkoa.
Varoitukset
- Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevissa epävarmoissa tilanteissa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen.
- Laki jättää tuomioistuimelle harkintavaltaa sen suhteen missä määrin julkisuutta voidaan tietyssä yksittäistapauksessa rajoittaa ja millä perustein.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa