- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän yhteishallinto tarkoittaa, että kuolinpesän osakkaat hallinnoivat jäämistöomaisuutta yhdessä. Kuolinpesän osakkuus syntyy lain nojalla ja se päättyy yleensä perinnönjaon tullessa lainvoimaiseksi. Jäämistöllä tarkoitetaan perittävältä jääneiden varojen ja velkojen kokonaisuutta. Kun kuolinpesä on yhteishallinnossa, sitä koskevat päätökset ja muut toimet vaativat pääsääntöisesti kaikkien osakkaiden suostumuksen. Kuolinpesän hallintoa voikin tällöin luonnehtia yksimielisyyshallinnoksi. Yhteishallinnon voidaan katsoa sisältävän kaikki toimet, jotka ovat tarpeellisia jäämistöomaisuuden selvittämiseksi, hoitamiseksi, säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi. Kuolinpesän yhteishallinto onkin sen osakkaiden toimittamaa pesänselvitystä, ja sen tavoitteena on pesän selvittäminen ja jakokuntoon saattaminen. Perinnönjako voidaan toimittaa vasta, kun pesä on saatu jakokuntoon.
Lain mukaan pesän osakkaiden tulee pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta, jos muunlaista erityistä kuolinpesän hallintoa ei ole järjestetty. Kuolinpesän yhteishallinto käynnistyy, kun perittävä kuolee. Kuolinpesän ollessa osakkaiden yhteishallinnossa osakkaat edustavat kuolinpesää kolmatta vastaan sekä myös kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa esimerkiksi tuomioistuimissa. Pääsääntöisesti kaikkiin pesää koskeviin toimiin vaaditaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus, mutta pesän osakkaat voivat yksimielisesti myös päättää valtuuttaa jonkun henkilön hoitamaan pesän asioita. Näin toimittaessa ei tarvita kaikkien pesän osakkaiden suostumusta jokaiseen toimeen, joka koskee kuolinpesää. Valtuutettu voi kuitenkin kantaa ja vastata pesän puolesta vain, jos kaikki osakkaat ovat antaneet valtuutuksen.
Yhteishallinto voi olla myös sopimukseen perustuvaa, sillä osakkailla saattaa olla tarve lykätä perinnönjakoa myöhemmäksi. Tällöin osakkaat voivat, vaikka välittömästi perittävän kuoltua, keskenään sopia, että pesä jää toistaiseksi tai määräajaksi jakamatta. Tällöin he hallitsevat pesää yhdessä ja yhteisvastuullisesti ja toimivat myös pesän edustajina. Sopimus voidaan tehdä kirjallisesti tai se voi syntyä hiljaisesti osakkaiden käyttäytymisen perusteella. Sopimusta yhteishallinnosta ei kuitenkaan tule tehdä, mikäli pesä on pesänselvittäjän hallinnossa tai jos pesää hallitsee testamentin toimeenpanija, jolla ei ole testamentin mukaan oikeutta suostua yhteishallintosopimukseen.
Jos sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta ei ole tehty määräajaksi, kuka tahansa osakkaista voi milloin tahansa halutessaan irtisanoa sopimuksen. Irtisanomisen jälkeen sopimus lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta, ellei sopimuksessa ole toisin määrätty. Yhteishallintosopimus voidaan sanoa irti myös silloin, jos osakas joutuu konkurssiin. Sopimus raukeaa, jos konkurssin johdosta pesä määrätään pesänselvittäjän hallintoon. Jos sopimus on virallisesti voimassa, ei oikeuden tule määrätä pesää pesänselvittäjän hallintoon osakkaan hakemuksesta huolimatta.
Jos sopimus on määräaikainen ja sopimuksen tekoon vaikuttaneissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos, oikeus voi osakkaan kanteen perusteella julistaa sopimuksen voimassaolon lakkaamaan. Olosuhteiden muutoksen lisäksi myös muut erityiset syyt voivat vaikuttaa voimassaolon päättymiseen. Jos määräaikaiseen sopimukseen osallinen leski menee uusiin naimisiin, sopimus lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Tilanne on sama silloin, jos osakas kuolee ja hänen jälkeensä jää joku, joka ei ole osallinen sopimukseen.
Osakkaiden yhteishallinto on yleinen tapa hoitaa kuolinpesää. Kuolinpesän yhteishallinnossa saattaa kuitenkin syntyä kiistoja tai muita ongelmia. Lakimies osaa auttaa kuolinpesän hoitamiseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa