- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä tarkoittaa perittävän jäämistöä, eli vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Kuolinpesä voi olla joko jaettu tai jakamaton. Kuolinpesän omaisuus jaetaan sen osakkaille. Perilliset eli perittävän sukulaiset kuuluvat pääsääntöisesti kuolinpesän osakkaisiin joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Perillisten piiri määritetään noudattaen ns. parenteeliperiaatetta. Jos kuolinpesällä ei ole perillisiä, pesän osakkaiksi nousevat tilanteen mukaan joko testementin saaja(t) tai viimekädessä valtio.
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä ovat perittävän rintaperilliset ja näiden lapset. Ellei rintaperillisiä tai heidän lapsiaan ole, siirrytään seuraavaan parenteeliin, mihin kuuluvat perittävän vanhemmat lapsineen. Toisin sanoen, jos perittävän vanhemmat ovat elossa, kummallekin vanhemmalle siirtyy puolet perinnöstä. Jos vanhemmat eivät ole elossa, perintö siirtyy vainajan siskoille ja veljille. Jos vain toinen vanhempi oli elossa, perintöön ovat oikeutettuja eloonjäänyt vanhempi ja kuolleen vanhemman sijaan tulevat perittävän sisarukset. Mikäli perillistä ei löydy tästäkään sukuhaarasta, siirrytään kolmanteen parenteeliin. Siihen kuuluvat perittävän isovanhemmat lapsineen. Toisin sanoen, jos perittävän isovanhemmatkin ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen, perintö kuuluu vainajan tädeille, sedille ja enoille. Serkut ja heitä kaukaisemmat sukulaiset eivät kuitenkaan peri.
Perillisten piirin määrittämisessä noudatetaan ns. sijaantuloperiaatetta. Sijaantuloperiaate tarkoittaa, että jos perillinen on kuollut ennen perittävää, menee perintö hänen jälkeläisilleen tasasuhtein. Toisin sanoen jokainen samaan perillisryhmään kuuluva sijaantulija saa yhtä suuren osan jäämistöstä, ellei testamentista muuta johdu.
Tilanteessa, jossa kuolinpesään ei kuulu lainkaan perillisiä, aktualisoituu kysymys, kenelle perintö sitten menee? Tämä riippuu siitä, oliko perittävä määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Jos testamentti oli tehty, kuolinpesään kuuluva omaisuus siirtyy testamentin saajalle. Tällöin noudatetaan testaattorin määräyksiä jäämistön jaosta. Jos testamenttia ei ole tehty, menee perintö valtiolle. Kuolinpesää ei siis jätetä ”unohtumaan” oman onnensa nojaan, vaan Valtiokonttori ottaa kuolinpesän asiat hoitoonsa määäräten kuolinpesään pesänhoitajan.
On syytä kuitenkin huomata, että valtio ei aina jää jäämistön viimeiseksi omistajaksi. On näet mahdollista, että jäämistö joko kokonaan tai osittain annetaan perittävän viimeisen asunpaikan kunnalle. Toisaalta jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, voidaan kiinteistö antaa kiinteistön sijaintipaikkakunnalle. Mikäli kuitenkin on erityisiä syitä pysyttää jäämistö valtion omaisuutena, ei perintöä luovuteta enää valtiolta eteenpäin. Tällaisena erityisenä syynä voidaan pitää mm. kiinteistöalueen soveltumista luonnonsuojelualueeksi tai perittävän jäämistöön kuuluvia huomattavan arvokkaita taideteoksia, jotka on syytä museoida yleisen edun vuoksi kulttuuriperinnöksi.
Perillisittä ja ilman testamenttia kuolleen henkilön perintö voidaan myös luovuttaa perittävän sukulaiselle tai muulle läheiselle, mikäli tällainen luovutustoimi harkitaan kohtuulliseksi. Esimerkiksi perittävän avopuoliso tai perittävää kauan auttanut henkilö voisi mahdollisesti olla tällainen perintöön kohtuusharkinnan perusteella oikeutettu läheinen.
Mikäli kuolinpesä oli täysin varaton tai jopa ylivelkainen, eikä siinä ollut perillisiä tai testamentinsaajia, hautaamisjärjestelyt maksaa pääsääntöisesti vainajan viimeisen kotipaikan kunta. Perillisten piirin määrittäminen saattaa olla monimutkaista ja jäämistöoikeudelliset asiat muutenkin pulmallisia. Soittamalla lakimiehelle tulet varmasti viisaammaksi!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa