- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Velallinen tai velkoja voi hakea käräjäoikeudelta velallisen konkurssiin asettamista, kun velallinen ei muuten kuin tilapäisesti pysty vastaamaan veloistaan niiden erääntyessä. Kun tuomioistuin tekee päätöksen velallisen asettamisesta konkurssiin se määrää samalla pesänhoitajan selvittämään konkurssipesän varat ja hoitamaan sen hallintoa yhdessä konkurssipesän velkojien kanssa. Velallinen siis menettää oikeutensa määrätä konkurssipesän omaisuudesta, kun hänet asetetaan konkurssiin. Konkurssi on menettely, joka koskee kaikkia velallisen velkoja. Konkurssi on siis maksukyvyttömyysmenettely, jossa koko velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Tämä omaisuus realisoidaan ja siitä saadut varat käytetään velkojen suorittamiseen.
Konkurssin yleisenä edellytyksenä siis on velallisen maksukyvyttömyys. Kuten edellä mainitaan, tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta, ja tämä päätös tehdään velallisen tai velkojan hakemuksesta.
Konkurssiin asettamisesta julkaistaan kuulutus Virallisessa lehdessä ja siitä tehdään myös merkintä oikeusministeriön konkurssirekisteriin, kaupparekisteriin ja luottotietorekistereihin.
Pesänhoitajaksi määrätään yleisesti asianajaja, jolla on tarpeeksi hyvä ja laaja tuntemus konkurssipesästä sekä konkurssilainsäädännöstä yleisesti. Konkurssimenettelyssä pesänhoitajan tehtävänä on selvittää velkojien saatavat, realisoida pesän omaisuus ja jakaa pesän varat tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti. Konkurssipesässä tosin ylintä päätösvaltaa käyttävät velkojat, siltä osin kuin tietty asia ei kuulu lain nojalla pesänhoitajan vastuulle.
Pesänhoitajan tulee laatia velallisen varoista ja veloista luettelo, jota kutsutaan pesäluetteloksi. Tästä pesäluettelosta tulee ilmetä ainakin velallisen omaisuus konkurssin alkaessa ja arvio rahaksimuuton tuloksesta. Lisäksi pesäluettelosta tulee ilmetä velallisen velat ja muut sitoumukset. Pesäluettelon lisäksi pesänhoitajan on laadittava velallisselvitys, joka sisältää selvityksen velallisesta sekä velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta.
Konkurssimenettely päättyy, kun velkojat ovat hyväksyneet pesänhoitajan laatiman lopputilityksen. Konkurssi voi päättyä myös sovintoon silloin kuin vähintään neljä viidesosaa kaikista pesän velkojista kannattaa sitä.
Jos konkurssipesässä ei ole riittävästi varoja kattamaan konkurssimenettelystä aiheutuvia kustannuksia, tai jos velkojien jako-osuudet konkurssipesästä jäävät hyvin pieniksi, tuomioistuin tekee päätöksen konkurssin raukeamisesta. Konkurssin rauetessa pesässä mahdollisesti jäljellä olevat varat siirretään ulosottomiehelle, joka jakaa ne velkojille. Konkurssin raukeamisen vaihtoehtona tuomioistuin voi myös konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä. Julkisselvitykseen siirtyminen on mahdollista myös silloin, kun velallisen konkurssia edeltävään toimintaan tai konkurssipesän toimintaan liittyy erityisiä selvitystarpeita, tai kun menettelylle on jokin muu erityinen syy. Näitä erityisiä syitä tai muita erityisiä selvitystarpeita on useita. Yleisimmät syyt julkisselvitykseen siirtymiseen ovat kuitenkin jonkinlainen siviilikanne tai rikosepäily. Siviilikanteella viitataan esimerkiksi vahingonkorvausvaatimukseen, ja rikosepäilyn ollessa kyseessä, voidaan epäillä, että velallinen on syyllistynyt vaikkapa törkeään velallisen epärehellisyyteen tai törkeään petokseen.
Lisätietoja julkisselvityksestä tai konkurssimenettelystä voi kysyä lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa